Cursed Child
Rotu, sukupuoli | Fwb, tamma | Kotitalli | Team J&K |
Säkäkorkeus, väri | 159cm, kimo | Omistaja | Team J&K, VRL-00766 |
Syntymäpäivä | 17.08.2016 | Ex om | VRL-13320 |
Rekisterinumero | VH17-031-0259 |
Meriitit KRJ-I |
|
Koulutustaso | 100cm, GP |
Rotu, sukupuoli | Fwb, tamma | Kotitalli | Team J&K |
Säkäkorkeus, väri | 159cm, kimo | Omistaja | Team J&K, VRL-00766 |
Syntymäpäivä | 17.08.2016 | Ex om | VRL-13320 |
Rekisterinumero | VH17-031-0259 |
Meriitit KRJ-I |
|
Koulutustaso | 100cm, GP |
Kiran suku on täynnä erittäin hyväluonteisia ja rauhallisia hevosia, joten jää vain arvausten varaan, miksi tästä tammasta on tullut tällainen. Kira on suurimman osan ajasta suoraan sanottuna aika kettumainen hevonen. Välillä se tuntuu oikein odottavan, että milloin pääsee kusettamaan ihmistä oikein kunnolla ja esimerkiksi karkaamaan. Paha tamma ei kuitenkaan ole, joten vaikka se usein irvisteleekin ilkeän näköisesti tai viskoo takasiaan, se ei kuitenkaan tarkoituksella yritä osua ihmiseen. Taluttaessa tamman kanssa saa olla varuillaan, sillä se kyllä lähtee käsistä jos sille antaa mahdollisuuden. Kiraa voisi luonnehtia yhden ihmisen hevoseksi, sillä tutun ja tarpeeksi jämptin käsittelijän kanssa tämäkin tamma osaa ajoittain olla kyllä oikein herttainen ja ihana.
Ratsastaessa Kira jatkaa siinä mielessä samaa linjaa, että se ei anna ratsastajalle yhtään mitään ilmaiseksi. Ja vaikka ratsastaja tekisikin kaiken niin oikein, kuin ihminen vain voi tehdä, saattaa silti vaikka aurinko olla väärässä asennossa ja tamma ei toimi. Hyvänä päivänä Kira on kuitenkin aivan loistava ratsu ja silloin sen kanssa on erittäin mukava tehdä töitä. Tammalla on isot askellajit, joissa on vähän vaikea istua, mutta jotka näyttää hienoilta. Kuten suurimmalla osalla Kiran suvun hevosista, myös Kiralla on erityisen hieno ravi.
Kouluratsastus on ehdottomasti tämän tamman laji, ja hiukan hankalasta luonteestaan huolimatta olemme päässeet tämän kanssa GP-tasolle asti ja vielä menestyneetkin siellä. Kira on erittäin herkkä ja hyvin toimiessaan toimiikin sitten lähes ajatuksen voimalla, mikä tekee siitä loistavan kouluhevosen. Pikkutarkka treeni tuntuu sopivan tammalle kuin nenä päähän ja tästä syystä olemme päässeet hiomaan pienimpiäkin yksityiskohtia kohti täydellisyyttä.
Esteillä Kiran takapäästä tulee usein liian keveä ja suoritusta häiritsee jatkuvat pienet pukit esteiden välissä. Tamma kuitenkin hyppää yllättävän hyvällä tekniikalla ja selkästi nauttii hyppäämisestä, joten esteitä tulee hypättyä aika usein. Myös maastoesteet ovat Kiran mieleen.
Maastossa tamma toimii kokeneella ratsastajalla myös yksin, mutta yksin ollessaan säpsyy kyllä asioita aika paljon. Porukassa tamman kanssa voi laittaa maastoilemaan vaikka lapsenkin. Laukkapätkät usein saavat Kiran hieman kuumumaan, mutta se pysyy kuitenkin käsissä hyvin.
Kisapaikoilla Kira tarvitsee häntäänsä punaisen nauhan ja muutenkin yritämme etsiä sen kanssa aina mahdollisimman rauhallisen paikan ja hetken verryttelyyn. Tammasta tulee herkästi kärttyinen, jos joka paikasta suhaa ratsukoita ohitse. Radalla saa kuitenkin olla yksin ja keskittyä suoritukseensa ja mikäli voitto tai sijoitus tulee, on kunniakierroksella aina pakko pukitella oikein kunnolla.
i. Scamander fwb, rt, 160cm |
ii. Clemmet fwb, trt, 159cm |
ie. Andra fwb, rt, 158cm | |
e. Coz I Can fwb, km, 153cm |
ei. Dunno fwb, rn, 169cm |
ee. Chain Reaction fwb, km, 156cm |
i. Scamander on luonteeltaan lähes täydellinen herrasmies, joka on periyttänyt jälkeläistölleen (60kpl) niin hyvää liikettä, käsiteltävyyttä kuin eväät vaikeaan kouluratsastukseenkin. Raudikon oma kisaura sisältää kuitenkin vain 15 sijoitusta, sillä kisaura katkesi lyhyeen jännevamman vuoksi, jonka jälkeen ori siirtyi siitokseen, kun toivoa ratsastuksen suhteen ei ollut kuntoutuksen epäonnistuttua täysin orin päästessä tarhassa riehumaan. 160-senttinen ori on koulutustasoltaan GP-tason luokkaa, mutta hieman hermostunut kilpailija ja siksi startannut vain helppoja luokkia. Harjoituskilpailuissa se on kuitenkin startannut hyväksytysti myös muutaman vaikean ja vaativan luokan noin 60 prosentin luokkaa tulokseltaan. Scamander on hyväliikkeinen pienikokoinen ja siro ori, joka polveutuu pääasiassa suomalaisesta kasvatustuloksesta puoliverisiä sekä myöhemmässä suvussaan arabeista. Ratsuna ori toimi pienin avuin ja oli todella herkkä, sitä on myös jälkeläisille periytynyt, jonka vuoksi ne ovat pärjänneet hienosti GP-tasolle saakka. Hyväsukuisena hevosena se on ollut kysyttyä tavaraa siitokseen, vaikka kisatuloksia ei niin olekaan, videot kuitenkin puhuvat puolestaan ja tammoja on riittänyt. Niistä suuri osa on kantakirjattu vähintään kolmospalkinnolle, kuten orikin. Se on kuitenkin pärjännyt huonohkosta kantakirjapalkinnostaan huolimatta hyvin näyttelyissä ja kerännyt champion arvonimen itselleen kisauransa lopetettuaan. Reipas ja kevytliikkeinen ori on osannut esiintyä näyttelyareenoilla aina edukseen, eikä stressaa siellä läheskään niin paljoa kuin kisakentillä teki. Scamander kiertää yhä näyttelyitä, mutta on siitokseen käytössä enää harkituille tammoille, lähinnä suomalaiseen kasvatukseen ja harvinaisemman suvun omaaville.
ii. Clemmet on suomalaista kasvatustyötä ja luonteeltaan kärsivällinen
ja kiltti sopien hyvin kisaamaan noviisiluokissa. Innokas kouluhevonen
on perinyt isältään myös hyvän hyppytekniikan, vaikka ei olekaan itse
esteitä koskaan kilpaillut. Koulu-ura sen sijaan sisältää melkein 115
sijoitusta, joista 14 ulkomailta, lähinnä Pohjoismaista. Tummanraudikko
159-senttinen ori on saanut jälkeläisiä kolmetoista, joista kaksi on
kantakirjattuja ja yksi palkittu jo koululaatuarvostelussa kisauransa
lopettaneena. Ori itse on palkittu samaisessa paikassa kakkospalkinnolle
jälkeläisnäyttöjen jäädessä vielä uupumaan muutamin pistein korkeimmalta
pallilta. Orilla on voittosummaa noin 4000 euron verran, joten se ei ole
ilmeisesti juuri arvokilpailuissa vieraillut ulkomaillakaan kisaamisen
aikana. Ori on kisauransa jo lopettanut, mutta siitoskäytössä taitaa yhä
olla satunnaisesti.
ie. Andra on melko nuorta sukupolvea suomalaisia puoliverihevosia, eikä
sillä ole kovin paljoa kisatuloksia tai jälkeläisiä, koska tamma on
selkeästi muita kakkospolven hevosia nuorempi. Rautias 158-senttinen
tamma on kilpaillut parikymmentä sijoitusta GP-tasolla ja käsittääkseni
kilpailee yhä. Myös näyttelyissä tamma on pärjännyt hienosti, palkittu
muotovaliona ja kantakirjattu kakkoselle. Tamman jälkeläisissä (5) on
paljon näyttelymenestyjiä ja lisäksi ne ovat emänsä tavoin painottuneet
vaikeaan kouluratsastukseen siinä sijoittuen. Andra ei ole hetkeen ollut
siitoskäytössä, mutta uskoisin sillä vielä hyvän suvunkin turvin
teetettävän muutamia varsoja, kun kisaura ja sijoitukset saadaan
täyteen. Andra polveutuu ensimmäisessä polvessa suomalaisista
puoliverisistä ja sen jälkeen suvusta löytyy tasaisesti saksalaisia
kevyitä puoliverikirjoja.
e. Coz I Can on kaunis kimotamma, joka on luonteeltaan rauhallinen ja ihmiseen luottava yksilö. Rennolta tammalta löytyy kisatuloksia varsojensa (3kpl) tavoin koulusta kymmenkunta ja 153-senttinen tamma on myös palkittu yhden varsansa tavoin Championaattina näyttelymenestyksensä perusteella. Suvusta löytyy pääasiassa suomalaisia puoliverisiä kouluhevostaustalla, mutta mukaan mahtuu kauempana suvussa alkujuurista trakehneria ja arabiakin. Ensimmäiset kolme polvea ovat kuitenkin puhdasta suomalaista kasvatustyötä, vaikka Coz I Canin nimi onkin englanninkielinen monen suomalaiskasvatin mukaisesti. Tamma on jo oloneuvoksen paikalla kisaamisen suhteen, mutta viimeisin jälkeläinen on syntynyt pari vuotta sitten, joten ei ole täysi mahdottomuus sitä vielä emätammanakaan nähdä. Tammalla on myös varsa-ajalta paljon hyviä näyttelytuloksia BIS-sijoja myöden.
ei. Dunno on nimestään huolimatta ruunikko 169-senttinen kookas ori,
joka omaa hyvän mukavan luonteen ja on sitä myös jälkipolville
periyttänyt (50kpl). Ratsuna ori on myötämielinen työntekoa kohtaan ja
sillä GP-tasolta kilpailutuloksia viitisenkymmentä. Ori on vanhemmalla
iällä startannut myös noviisiluokkia aloittelevien kisaajien kanssa,
joka jo osaltaan kertoo käsiteltävyydestä ja ratsastettavuudesta
positiivisen kautta. Dunno ei ole ihan perinyt vanhempiensa parhaita
geenejä ja on kantakirjattu vain kolmoselle, mutta jälkeläiset ovat
enemmän perineet emänsä parempia geenejä mitä tulee näyttelypalkintoihin
esimerkiksi, niitä kun Dunnolla ei ole. Sen emä on kuitenkin
Champion-palkittu suomalainen puoliveritamma, joten suvussa on kyllä
hyvät geenit olemassa. Kisasaavutuksia orilta on kouluareenoilla peräti
13 sijoituksen verran myös Ruotsin puolelta. Se viettelee jo ansaittuja
eläkepäiviä, eikä ole enää tarjolla siitokseen.
ee. Chain Reaction on kimo suomalaista syntyperää oleva
puoliverikasvatti, jolla on kahdeksan varsaa. 156-senttinen tamma on
kantakirjakakkosen hevonen ja osalle varsoistaan siirtänyt oikeinkin
hyvää ulkonäköä, tamma on myös palkittu muotovaliona. Luonteeltaan
rauhallinen ja kiltti neiti on periyttänyt paitsi hyvää ulkomuotoa myös
hyvää luonnetta jälkipolvilleen. Chainilla on kouluratsastuksesta
parikymmentä sijoitusta intermediate-tasolta ja muutamia GP-tasolla. Se
on kuitenkin aktiivisen siitostoiminnan osalta ratsutettu melko
myöhäisellä iällä, eikä potentiaali ihan riitä Grand Prix-tasoiseen
kilpailemiseen. Potentiaalia askeltensa puolesta sen sijaan tamma on ja
todella ilmava, näyttävä ravi. Myös jälkeläiset ovat hyväliikkeisiä ja
koulussa menestyneitä. Tamma itse on kisauransa jo päättänyt, eikä ole
siitoskäytössäkään vaan viettelee oloneuvoksen virkaa vanhalla
kilpailijallaan Lappeenrannassa.
Sukuselvitys © Jannica
Syntymäpäivä | Rotu-skp | Varsa (rekisterinro) | Isä | Menestys |
02.11.2017 | fwb-o | Wilson Chuck J&K (VH17-031-0626) | Windell Verner | - |
13.11.2017 | fwb-t | Cursed Cassie J&K (VH17-031-0628) | Alfredo | KTK-III |
Pvm | Paikka | Laji | Luokka | Sijoitus | 08.09.2016 | Breawa | KRJ | Grand Prix | 7./50 | 11.09.2016 | Breawa | KRJ | Grand Prix | 7./50 | 13.09.2016 | Breawa | KRJ | Grand Prix | 3./50 | 17.09.2016 | Breawa | KRJ | Grand Prix | 3./80 | 13.09.2016 | Breawa | KRJ | Grand Prix | 4./80 | 05.09.2016 | Breawa | KRJ | Grand Prix | 4./30 | 04.09.2016 | Breawa | KRJ | Grand Prix | 3./30 | 04.09.2016 | Breawa | KRJ | Grand Prix | 3./30 | 03.09.2016 | Breawa | KRJ | Grand Prix | 5./30 | 02.09.2016 | Breawa | KRJ | Grand Prix | 2./30 | 30.08.2016 | Breawa | KRJ | Grand Prix | 1./30 | 30.08.2016 | Breawa | KRJ | Grand Prix | 1./30 | 02.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 2./30 | 04.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 2./30 | 04.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 4./30 | 05.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 3./30 | 08.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 2./30 | 12.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 1./30 | 14.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 5./30 | 18.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 2./30 | 03.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 5./30 | 05.02.2016 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 5./30 | 09.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 4./30 | 11.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 2./30 | 13.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 2./30 | 15.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 2./30 | 15.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 5./30 | 21.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 1./30 | 23.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 5./30 | 08.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 2./30 | 13.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 3./30 | 14.02.2017 | Hukkapuro | KRJ | Grand Prix | 4./30 | 28.09.2016 | Abgelegenheit | KRJ | Grand Prix | 2./30 | 24.09.2016 | Abgelegenheit | KRJ | Grand Prix | 3./30 | 21.09.2016 | Abgelegenheit | KRJ | Grand Prix | 2./30 | 20.09.2016 | Abgelegenheit | KRJ | Grand Prix | 3./30 | 13.02.2017 | Wolf Sporthorses | KRJ | Grand Prix | 5./30 | 30.04.2017 | Oldfinion / KRJ-CUP | KRJ | Grand Prix | 5./105 | 31.01.2017 | Runoratsut / KRJ-CUP | KRJ | Intermediate I | 1./70 | 31.03.2017 | Runoratsut / KRJ-CUP | KRJ | Grand Prix | 2./187 |
Meriitit♥ Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu, Helmikuu 2019 |
Maneesissa nousin selkään ja aloitin alkukäynneillä. Kira käveli hiukan ylireippaasti ja puhisten kaulaansa venyttäen eteenpäin. Kävelimme molempiin suuntiin pitkän aikaa, tunsin allani kuinka Kiran askeleet rentoutuivat ja tamma itsekin rauhoittui ja vetristyi. Silloin kokosin ohjat. Tein käynnissä ensin pysähdyksiä, peruutuksia ja pieniä voltteja varmistaakseni että neiti on kuulolla ja saadakseni käynnin toimimaan. Kiran käynti oli aluksi kaksitahtista, ei nelitahtista niinkuin pitäisi, mutta pienen treenin jälkeen käynti alkoi sujua. Nostin kevyen ravin ja ravailin ympyröitä, kiemurauria, voltteja ja suunnanvaihtoja. Pidin huolen asetuksista ja suoristuksista, fiksailin ravin tempoa. Ratsastin Kiraa sisäpohkeella kohti ulko-ohjaa. Pikkuhiljaa tamma alkoi vertyä ja taipua peräänantoon. Kokosin sitä hiukan lisää käden ja pohkeen väliin, pistin takajalkoja toimimaan paremmin. Aloitin temponvaihtelut. Aluksi ihan uralla ja isoilla ympyröillä koottua ravia, lisättyä ravia, harjoitusravia, koottua, ravia, lisättyä ravia jne. Väliin sujautin välillä pysähdyksen, peruutuksen tai vain käyntisiirtymisen jotta Kira pysyisi koko ajan hereillä eikä kyllästyisi. Kohta otin mukaan myös pohkeenväistön sekä etu- ja takaosakäännökset ensin käynnissä, sitten ravissa. Pian sainkin koko ajan olla valmistelemassa seuraavaa tehtävää, muistuttamassa tammaa jostain, tarkistamassa omaa istuntaani. Sekä Kira että minä aloimme hikeentyä. Aluksi Kira vaati jatkuvaa auttamista, erittäin selkeitä apuja. Mitä pidempään harjoittelimme, sitä pienempiä apuja se tarvitsi ja sitä yhteistyökykyisempi se oli. Otin mukaan vielä avo- ja sulkutaivutuksiakin. Kira kuunteli hienosti, oli melkein kuin kone. Siirsin käyntiin, annoin pitkät ohjat ja kehuin erittäin paljon hienoa tammaani. Kira pärskähti kiitollisena tauosta ja venytti kaulaansa nautinnollisesti. Venyttelin itsekin hartioitani, jalkojani, käsiäni. Pian kokosin kuitenkin ohjat taas ja kokosin Kiraa. Kohta tamma oli taas hienosti peräänannossa. Pyysin sitä käyttämään enemmän selkäänsä ja takajalkojaan. Nostin ravin. Taivuttelin tammaa kahdeksikolla. Pienensin pääty-ympyrää ja taas suurensin sitä. Nostin keskiympyrällä laukan. Hetkeksi takajalat karkasivat alta ja muoto katosi. Otin tamman uudestaan käden ja pohkeen väliin. Kira työskenteli upeasti, oli notkea ja kuunteli tarkkaavaisesti. Kehuin sitä. Aloin pienentämään ympyrää ja asetin huolellisesti. Samalla kuin pienensin ympyrää, lyhensin laukkaa. Näin sain ympyrästä mahdollisimman pienen ja Kirastakin vielä lyhyemmän. Sitten aloin taas suurentamaan ympyrää ja pidentämään laukkaa. Kohta laukka oli taas pitkää ja matkaavoittavaa. Pidensin ja lyhensin laukkaa vielä hetken ympyrän avulla ja vaihdoin suuntaa. Kun laukka oli verrytelty molempiin suuntiin, jatkoin laukassa pohkeenväistöä sekä avotaivutuksia ja sulkutaivutuksia. Kira toimi kuin unelma, joskin alkoi laukkatyöskentelyssä hieman kuumuta ja reipastua liikaa. Kun väistöt ja taivutukset sujuivat, tein vielä laukanvaihtoja joka toisella askeleella halkaisijalla. Kira oli jo aivan hiessä (kuten minäkin) ja sen suu vaahtosi. Siirsin neidin käyntiin ja annoin sille pitkät ohjat. Ohjasin sen ulos maneesista ja suoraan kohti maastoja. Valitsin mökkireitiksi kutsutun, viitoitetun maastoreitin, joka olisi aivan passeli loppuverkoille. Se oli kolme kilometriä pitkä, alku leveää hiekkatietä joka lähtee kiertämään tallia, sitten käännytään polulle joka kiertelee metsässä ja tulee tallin taakse. Kävelimme hetken aikaa kunnes nostin kevyen ravin. Kira ravasi kerrankin suhteellisen rauhallisesti, joskin vieläkin reippaasti ja annoin sen ravata puolipitkin ohjin. Ravasin hetken aikaa, kunnes tunsin allani kuinka Kiran lihakset rentoutuivat. Sen hengitys tasaantui ja koko olemus rauhoittui rankan treenin jäljiltä. Siirsin Kiran käyntiin ja annoin sille pitkät ohjat ja kävelimme loppumatkan tallille.
Tallilla otin tammalta heti varusteet ja suojat pois. Talutin sen suoraan pesukarsinaan. Huuhtelin sen haalealla vedellä läpikotaisin. Sitten otin hevosshampoota joka sisältää helokkiöljyä ettei iho kuivu. Vaahdotin tamman shampooseen kokonaan ja hieroin sitä samalla. Kira seisoi silmät ummessa lepuuttaen takajalkaansa ja ilmiselvästi nauttien. Hieroin ja vaahdotin tamman huolellisesti ja huuhtelin shampoon vielä huolellisemmin pois. Otin jouhille tarkoitettua pesu/hoitoainetta ja hieroin sitä jouhiin. Kampasin jouhet selviksi samalla kun aine vaikutti, jonka jälkeen huuhtelin sen huolellisesti pois. Pistin tamman jalkoihin "vesisuojat", joihin kiinnitetään vesiletkut ja suojien läpi virtaa koko ajan viileä vesi ilman, että jonkun täytyy koko ajan suihkutella jalkoihin. Näin saa helposti hevosten jalat viilennettyä, tosin vesilasku suurenee! Samalla kuin tamma seisoi vesisuojiensa kanssa pesuboxissa, menin laittamaan sen varusteet paikoilleen. Huuhtelin kuolaimet huolellisesti ja laitoin suitset paikoilleen. Vaihdoin satulahuovan puhtaaseen ja heitin vanhan pyykkikoriin. Samaten jaloissa olevat pintelit päätyivät pyykkikoriin, pintelinpatjat vein Kiran kaappiin. Pistin korvan taakse, että kaappi oli aivan sekaisin ja se pitäisi siivota. Nappasin aivan täyden pyykkikorin mukaani ja menin rehuvarastoon. Pistin ensimmäisen erän loimia ja satulahuopia koneeseen. Siellä lojuneista puhtaista laitoin toppaloimet kuivumaan narulle, loput kamat heitin kuivausrumpuun. Sitten palasin Kiran luo. Otin siltä vesisuojat pois ja huuhtelin tamman vielä kertaalleen. Liippasin suurimmat vedet pois hikiviilalla ja talutin tamman hoitokarsinaan. Hieroin sen jalkoihin kaksiteho linimenttiä ja tarkistin sen jalat. Leikkasin vuohiskarvat lyhyiksi ja tarkistin vuohiskuopat rivin varalta. Ei löytynyt riviä, joten kieritin lämpöpintelit tamman jokaiseen jalkaan. Öljysin neidin kaviot. Sitten kampasin sen harjan taas selväksi sekä ohensin ja lyhensin sitä roimasti. Siistin harjan sellaiseksi, että se oli lyhyehkö, mutta ei liian lyhyt, ohut, mutta ei liian ohut. En tasoittanut sitä tasapaksuksi vaan jätin sen hienon ja ilmavan näköiseksi. Oikea hevoskampaaja minäkin! ;) Suihkutin vielä jouhenhoitoainetta harjaan ja kampasin sen vielä kerran. Setvin hännän ja lyhensin sitäkin pari senttiä. Suihkutin siihenkin hoitoainetta ja setvin hännän oikein kunnolla hienoksi ja ilmavaksi. Pyyhin kostealla sienellä tamman silmänympärykset, sieraimet, nisät ja peräaukon. Harjasin Kiran huolellisesti läpi ja hieroin sen hiukan jäykistyneitä lihaksia puolisen tuntia. Kira pökki minua aika ajoin ja kerjäsi leipää. Jota se kyllä sulosilmillään onnistui saamaankin! Heitin verkkoloimen tamman selkään ja sen päälle vielä talliloimen. Pujotin hienon nahkariimun sen päähän ja astun taaksepäin. Kira katsoi minua ihanan huollitellun ja hoivatun näköisenä korvat höröllä ja hörisi pehmeästi. Suukotin sen turpaa ja talutin sen juuri putsattuun karsinaansa. Annoin sille loput leivänkannikat ruokakaukaloon ja heitin sille hiukan heiniä. Pesun takia tamma joutuisi viettämään loppupäivän karsinassaan, mutta enpä usko sitä haittaavaan. Kohta ohi kulkiessani huulin nimittäin ihanan unista tuhinaa sen karsinasta! ;)
VRL-00816 |
Virtuaalitalli / Virtuaalihevonen © Team J & K 2019. Taustakuvan Gordon Dionne (CC BY-NC-SA 2.0) |