Elburn Elliot

20.10.2017, valmentaja Siiri H. (Omistajan kirjoittama)

Elliot oli tänään erityisen kiinnostunut valmennustovereistaan, enemmän kuin sinun avuistasi. Alkuverkan aikana teit kuitenkin hienoa työtä, ja sait Elliotin paremmin kuulolle. Se lähestulkoon unohti jo muut ratsukot, mutta välikäyntien aikana se sai taas muihin tutustumisen päähänsä. Aloitimme asetus-/taivutusharjoituksilla. Elliot ei olisi edelleenkään malttanut keskittyä, vaan oli lähteä voltille jo taivutuksesta. Sitä ei selvästikään kiinnostanut, joten neuvoisin sinua herättelemään sitä paremmin ennen tehtäviä. Taivutuksista yksi onnistui. Seuraavan tehtävän alkaessa olit itsekin terästäytynyt ja teit paljon erilaisia voltteja, siirtymisiä ja puolipidätteitä saaden näin Elliotinkin hereille. Kun aloitimme pohkeenväistön, ori kuunteli jo sinua mahtavasti, ja hapuili peräänantoa. Väistitte keskihalkaisijalta vuoroin vasemmalle, vuoroin oikealle. Oikealle ei Elliot jostakin syystä halunnut väistää. Liekö se hiukan toispuoleinen, vai oliko nurkassa vain pieniä, vihreitä miehiä, sitä emme tiedä. Kerran se väisti sinne kuitenkin upeasti, ja annoin teidän lopettaa, vaikka muut jatkoivat vielä. Hyväänhän pitää tunnetusti lopettaa, eikö? No, ei koko valmennus osaltanne loppunut, vain tuo väistötehtävä. Seuraavaksi harjoittelimme etuosakäännöstä. Välikäynneissä oli Elliotin keskittyminen hiukan herpaantunut, ja etuosakäännös ei sujunut niin hyvin. Ori helposti otti sivuaskelia allasi, tai oli lähteä eteenpäin. Kerran se peruuttikin. Saitte pitää pienen "tauon", jonka aikana työskentelitte taas itsenäisesti, ja sait Elliotin kuuntelemaan, ja tällä kertaa se meni peräänantoon asti. Teitte yhden onnistuneen etuosakäännöksen, jonka jälkeen siirryttiin kääntämään takaosaa. Sehän onnistui heti kerralla, mutta jottei kaikki jäisi niin lyhyeksi, saitte toistaa sen vielä kerran. Ja yhtä hyvin meni! Lopuksi saitte vielä tehdä hiukan aikaa itsenäistä työtä. Muista kiitellä Elliottia aina, kun se keskittyy kunnolla ja vastaa sinulle välittömästi. Hieno oli suoritus joka tapauksessa!

20.04.2014, valmentaja: Viljan valmennuskeskus

Elliotin kanssa aloitimme alkukäyntien jälkeen heti reippaasti, sen verran hieno tapaus, että katsotaan mitä kaikkea orista saakaan irti. Alkuun ravissa ensin muutamia voltteja ja viisikaarista kiemurauraa ja pieni lämmittely molempiin suuntiin myös laukassa, kahdeksikkoa laukanvaihdon kanssa. Heti alusta asti huomasi että teillä on pitkä historia takana, tai ainakin täydellinen luottamus toisiinne. Todella hienoa työskentelyä. Sen jälkeen aloitimme sulkutaivutuksilla, ensin käynnissä molempiin suuntiin ja sen jälkeen ravissa. Muista vaan pitää katse koko ajan eteenpäin, luota hevoseen äläkä tuijota sen niskaa. Ja vakaa käsi, noin herkkä ratsu ei kovaa kättä tarvitse. Hienoja sulkutaivutuksia, todella sulavat askeleet ja nöyrästi kuunteleva ratsu. Seuraavaki jatkoimme siksak sulkutaivutuksilla ravissa. Muista nopea mutta rauhallinen pohje, älä jää miettimään mutta älä myöskään säikäytä Elliottia turhan äkkinäisellä liikkeellä. Seuraavaksi siirryimme pohkeenväistöihin, suoraan ravissa uralta poispäin ja takaisin. Pidä tasainen käsi, todella hienon näköistä. Ilmeisesti myös koulukentiltä menestystä sadellut, sen verran kaunista työskentelyä läpi valmennuksen. Seuraavaksi siirryimme laukkatyöskentelyyn, laukassa pohkeenväistöjä molempiin suuntiin. Tässä älä anna Elliotin turhia kiirehtiä, istu itse alas ja ratsasta niin kuin olet tähän asti ratsastanut. Laukassa vielä lävistäjällä vaihtoja, ensin muutamia per lävistäjä ja lopuksi neljää ja viittä peräkkäin. Hyvin meni. Lopuksi annoimme Elliotin vielä laukata pääty-ympyröillä rentoa harjoituslaukkaa ennenkuin jäähdyttelitte ravikahdeksikoilla ja serpentiiniurilla. Hyvännäköistä työtä!

18.04.2014, valmentajana Siiri N. (omistajan kirjoittama)

Tänään valmennettavanani oli Jenna ja hieno hesseninhevosori Elliot. Olitte hetken aikaa saaneet kävellä jo maneesia ympäri pitkin ohjin, joten kehotin Jennaa kokoamaan ohjat ja aloittamaan taivuttelun käynnissä. Seurasin ratsukon työskentelyä ja teistä selvästi näki, että olette saaneet yhteyden toisiinne. Korjailin hiukan Jennan istuntaa, hiukan levoton pohje sai muutenkin reippaan oloisen Elliotin hermostuneeksi. Ori myös tuntui säikkyvän helposti erilaisia rapsahduksia ja ääniä, joskus se näytti säpsähtelevän myös ihan turhan takia. Niinpä ajattelin aloittaa valmennuksen suoraan vähän reippaammalla tempolla. Kehotin Jennaa nostamaan laukan puolipitkillä ohjilla. Pyysin ratsastamaan Elliottia käden ja pohkeen välissä eteen ja alas. Muistutin puolipidätteistä, jotta laukka ei mene liian reippaaksi ja häslääväksi. Kehotin Jennaa ratsastamaan isoja ympyröitä ja tekemään pieniä tempon vaihteluita, pitkällä sivulla isompaa laukkaa, ympyröillä ja lyhyellä sivulla lyhyempää. Pian laukka alkoi rullaamaan, moottori siirtyi selvästi kunnolla taakse ja Elliotkin unohti turhat säikkymisen aiheet. Kun samaa oltiin harjoiteltu molempiin suuntiin, jatkoimme askelten lyhentämistä ja pidentämistä ravissa. Kehotin Jennaa ensin syventämään muotoa hiukan, istumaan syvälle satulaan alas harjoitusraviin ja lyhentämään ravia reilusti. Pian tämä, kuten myös askeleen pidentäminen sujui hienosti! Siirryimme lopuksi vielä harjoittelemaan puolipiruettia. Muistutin Jennaa siitä, että hevosen tulee olla kunnolla koottuna jo ennen liikettä ja liikkeen huolellinen valmistelu on tärkeää. Puolipiruetit sujuivat muuten hienosti, mutta tasapainon säilyminen läpi liikkeen oli hienoinen ongelma. Kaiken kaikkiaan oikein onnistunut valmennus molemmilta!

22.10.2017, kirjoittaja Jenna S.

Tänään oli Elliotin vuoro joutua kunnon syyspesun kohteeksi. Otin orin hieman aikaisemmin tallista sisään ja kävin ensin ratsastamassa sen. Syksy on hienoa aikaa hevostelun kannalta siinä mielessä, että pääsee sänkipellolle työskentelemään! Vedimmekin isolla pellolla oikein kunnon treenin, harjoittelin ainoaa ulkomuistista kumpuavaa kouluohjelmaa tasolta VaB. Elliot oli alun hankaluuksien jälkeen erittäin yhteistyökykyisellä tuulella, joten treeni sujui oikein hienosti. Loppuun otin rentoa laukkaa ympäri isoa peltoa ja hypättiin me innostuksissamme pariin otteeseen muutama pellolla oleva maastoestekin. Ihanaa! Tallissa Elliot oli jo aivan hikinen, peijakas on alkanut jo kasvattamaan talvikarvaa. En meinannut kuitenkaan aloittaa kisakauttamme toden teolla vielä, joten klippaaminen saisi vielä odottaa. Pesin orin kuitenkin läpikotaisin ihanan vaahtoavalla shampoolla, joskin Elliot vaikutti hieman näreissään olevalta tästä toimituksesta. Hetken mielijohteesta päätin kuitenkin harjoitella klippaamista, joten klippasin Elliotin takareidestä/lautasilta molemmin puolin sydämen muotoisen kuvion. Siitä tuli oikein hieno, vaikka itse sanonkin! Leikkasin myös orin vuohiskarvat ja korvakarvat sekä siistin harjaa ja häntää. Lopuksi heitin Elliotin selkään verkkoloimen ja sen päälle talliloimen ja vein sen karsinaansa odottamaan iltaruokiaan. Itse painuin kahville ihmettelemään, miten hienosti Elliot oli kokonaisuudessaan tänään käyttäytynyt!

05.10.2016, kirjoittaja Jenna S.

Tänään päätin palauttaa Elliotin takaisin maan pinnalle. Se on ollut jo melkein viikon aivan mahdoton, melkeimpä koko ajan pelkästään temppuillut ja vikuroinut. Ainoa, mikä on sujunut, oli estevalmennuksemme kolme päivää sitten. Niimpä päätin tänään ratsastaa Elliotin oikein kunnolla läpi. Hain sen tarhasta ja talutin hoitokarsinaan. Harjailin sitä pitkään ja hartaasti oikein kunnolla. Ori seisoi kiltisti paikoillaan ja pökki minua välillä kuin sanoakseen "joko mennään". Juttelin orille niitä näitä ja hoidin sitä huolellisesti. Loppujen lopuksi heitin sille varusteet päälle ja talutin sen maneesiin. Aloitin pitkillä alkukäynneillä pitkin ohjin. Kuitenkin heti ohjat kootessani Elliot alkoi heittelemään päätään, jäykistyi ja kulki töpöttäen. Rauhoittelin oria. Tein voltteja, kiemurauria, pysähdyksiä ja peruutuksia. Pyrin ratsastamaan sisäpohjetta kunnolla läpi, mutta Elliot vastusti pohjetta ja muitakin apuja koko ajan. Tein käyntityöskentelyä pitkän aikaa, mutta vihdoin ori alkoi hiukan rentoutumaan ja kuuntelemaan minua. Nostin ravin ja jatkoin työskentelyä ravissa. Tein runsaasti voltteja, suunanvaihtoja, kiemurauria ja siirtymisiä. Pidin Elliotin koko ajan työntouhussa, en antanut sen keskittyä yhtään mihinkään muuhun kuin minuun. Pikkuhiljaa Elliot alkoi kuuntelemaan apujani ja pääsin ratsastamaan sisäpohjetta kohti ulko-ohjaa. Kohta Elliot kulkikin hienossa peräänannossa. Pyrin kuitenkin saamaan vielä hiukan lisää takajalkoja alle ja kohta ori jo kulkikin ihan siedettävässä muodossa. Jatkoin ravissa. Otin mukaan etuosakäännökset, pohkeenväistöt sekä avo- ja sulkutaivutukset. Elliot alkoi hikoamaan ja sen suusta valui vaahtoa. Kehuin oria aika ajoin mutta pidin sen tiukasti aisoissa, jostain kumman syystä minulla oli koko ajan olo, että Elliot yrittää etsiä tilaisuutta löysäillä ja temppuilla. Kun käännökset, väistöt ja taivutukset alkoivat sujua molempiin suuntiin, annoin orille (ja itselleni) pienen tauon käynnissä pitkin ohjin. Kohta kokosin kuitenkin ohjat ja jatkoin. Hetken ravityöskentelyn jälkeen ja kunnon kokoamisen jälkeen nostin laukan pääty-ympyrällä. Elliot pukitteli ja alkoi steppailemaan, vastusti niin ulko- kuin sisäpohjettakin. Kokosin oria kunnolla, ajoin sitä eteenpäin ja tein puolipidätteitä. Loppujen lopuksi Elliot alkoi jälleen toimia ja pääsin aloittamaan laukanvaihdot. Harjoittelin laukanvaihtoja ensin kahdeksikolla. Homma alkoi pian sujumaan joten siirryin harjoittelemaan vaihtoja uralle joka toisella askeleella. Se tuotti hiukan vaikeuksia, mutta pian alkoi sujua. Harjoittelin vielä pohkeenväistöä sekä avo- ja sulkutaivutuksia laukassa ennenkuin aloitin loppuverryttelyn. Loppuverryttelyssä Elliot oli ihanan rento ja kuulianen. Se ei enää yrittänyt vikuroida eikä ollut allani kuin koska vain räjähtävä aikapommi. Hienoa!

26.04.2014, kirjoittaja Jenna S.

Elliot on nyt 7½ vuotias, joten se on ollut minulla kolme vuotta. Koko tämä aika on kasvatettu kuntoa pikkuhiljaa ja luotu luottamusta toisiimme. Ori on erittäin monipuolinen ja sanalla sanoen viisas hevonen! Eräänä päivänä keräilin sen tarhasta kiviä kottikärryihin, niin jätkähän tuli auttamaan mua ja kuopsutti etukaviolla isoja kiviä irti maata jotta minun ei tarvitse niitä riuhtoa, hih! Olemme käyneet Elliotin kanssa niin koulu-, este- kuin kenttävalmennuksissa sekä pienissä harjoituskilpailuissa. Nyt ori alkaa olla niin kuntonsa kuin taitojensakin puolesta valmis uusiin koitoksiin joten aloitamme tänä keväänä ensimmäisen kisakautemme vaativimmissa luokissa!

12.04.2014, kirjoittaja Jenna S.

Tänään Team J&K:hon muutti upea hesseninhevosori Elliot! Ori on nyt 4½ vuotias ja odotan siltä sen vanhetessa paljon! Tästä herrasta olisi tarkoitus tulla ensimmäinen puoliverinen monitoimiheppani. Minulla on kyllä ollut monta ponia, joilla olen kiertänyt niin koulukilpailuissa, estekilpailuissa kuin kenttäkilpailuissakin, mutta tämä olisi ensimmäinen puoliverinen joka pääsisi samaan tehtävään. Elliotin kasvattajan mukaan ori on oikea monilahjakkuus ja koeratsastuksessa oli siltä tuntunutkin! Tänään ori sai rauhassa tutustua uuteen asuinpaikkaansa ja huomenna juoksuttaisin sen. Ylihuomenna sitten ensimmäistä kertaa selkään, jännää! Sen jälkeen Elliot pääsisi pariksi päiväksi laitumelle rauhoittumaan ja tutustumaan meidän muihin oreihin.