Domatra FU

02.10.2017, valmentajana Siiri H. (Omistajan kirjoittama)

Ratsukko suoritti itsenäistä alkuverryttelyä reippaan, mutta hyvän näköisesti. Ratsastaja osasi hyvin rauhoitella tikittävän aikapommin -tyylistä Domaa ratsastaen laajoja kaarevia uria ja taivutellen tammaa. Kehotin ratsastajaa ottamaan mukaan hienoisia avo- ja sulkutaivutuksia sekä kokoamaan ravia pari askelta kerrallaan. Askeleen kokoaminen sai Doman hieman pureskelemaan kuolainta, mutta tamman jatkuva työssä pitäminen teki tehtävänsä ja pikkuhiljaa ratsukin alkoi rentoutumaan. Seuraavaksi kehotin ratsastajaa ottamaan pari kierrosta rentoa laukkaa molempiin suuntiin ja kun tämä oli tehty, siirryimme laukanvaihtoihin. Ensin isolla koko maneesin kokoisella kahdeksikolla ja siitä pikkuhiljaa kahdeksikkoa pienentäen. Doma vaihtoi laukat hienosti ja alkoi taipumaan ja astumaan takajalalla hyvin allensa. Välikäyntien aikana aloin kokoamaan esteitä. Toiselle pitkälle sivulle kokosin kaksoissarjan, joka koostui 80cm pystystä ja 100cm aika pitkästä okserista. Keskemmälle koko rata leikkaan -kohdalle kokosin 100cm korkean trippelin ja vielä pääty-ympyrälle pitkän pystyn/vesiesteen. Aloitimme parilla verryttelyhypyllä kaksoissarjalla. Doma alkoi hieman kuumentua, mutta ratsastaja hallitsi tamman hyvin. Seuraavaksi kerroin tehtävän. Aluksi hypätään pitkällä sivulla oleva sarja, jonka jälkeen hallitussa keskilaukassa lyhyen sivun läpi ja koko rata leikkalla trippelille. Trippelin päällä laukanvaihto ja toiseen suuntaan pääty-ympyrän vesiesteelle. Aluksi ihan normaalina tehtävänä, myöhemmin lähdetään vaikeuttamaan. Ensimmäiset hypyt sujuivat hyvin ja nostin kaksoissarjan korkeutta 140cm sekä pidensin trippeliä vielä hieman. Nyt täytyy saada hevonen hyvässä rytmissä lyhyen sivun läpi ja alkaa heti kulman jälkeen pidentämään askelta jotta päästään trippelin yli puhtaasti. Puomi kolahti ja ratsastaja joutui vaihtamaan laukan vasta esteen jälkeen mutta muuten hyvin. Seuraavalla kerralla meni vähän paremmin, joten korotin trippelin 160cm korkeuteen. Nyt Doma alkoi kuumentua liikaa ja kiirehti lyhyen sivun. Kehotin ratsastajaa ottamaan siihen vaikka voltin, vasta rauhallisella hevosella lähestyminen kohti trippeliä. Korotin myös kaksoissarjan 160cm korkeuteen ja pidesin hieman vesiestettä. Loistava suoritus, upeaa! Tästä on hyvä jatkaa itsenäisiin loppuverryttelyihin.

20.03.2014, valmentajana Miina I. (Omistajan kirjoittama)

Doma vaikutti todella ylienergiseltä heti alkuverryttelyistä lähtien. Kehotin Jennaa pitämään tamman reilusti koko ajan työn touhussa, ettei aikaa ylimääräille spurteille yksinkertaisesti jäisi. Siirtymisiä, avo- ja sulkutaivutuksia sekä paljon voltteja ja suunnanvaihtoja. Kohta lisäsin tehtävään myös puomit, joiden avulla pidennettiin ja lyhennettiin askelta. Raviverryttelyjen ja parien laukannostojen jälkeen laitoin kaksi puomia kaarevalle linjalle niin, että niiden väliin jäi kuusi laukka-askelta. Aluksi tehtävänä oli tulla ne juurikin sillä kuudella askeleella, sen jälkeen pidennettiin askelta ja viidellä laukka-askeleella. Kehotin Jennaa kokeilemaan myös neljällä askeleella, mutta se ei enää onnistunut vaan ratsukko sekosi askelissaan. Tähän väliin kaareva ura taas kuudella askeleella, jonka jälkeen lyhennettiin askelta ja kokeiltiin seitsemällä askeleella. Tässä vaiheessa Doma alkoi pärskimään ja hieman vikuroimaan, mutta toisella yrittämällä ratsukko onnistui tehtävässä. Jälleen kerran kokeiltiin myös kahdeksalla askeleella mutta sekään ei enää onnistunut. Välikäyntien aikana kokosin puomien kohdalle esteet, jotka jätin ristikoiksi, keskiosaltaan noin 50cm korkeuteen. Kehotin ratsukkoa tulemaan ensin kuudella laukka-askeleella ja hypyt onnistuivat oikein mallikkaasti. Korotin heti esteet 70cm pystyiksi ja jälleen kuudella askeleella. Doma alkoi jo innostua, mutta Jenna piti sen hienosti hanskassa ja tehtävä onnistui hyvin. Seuraavaksi kehotin Jennaa pidentämään askelta jotta väliin jäisikin vain viisi laukka-askelta. Laskimme askelia yhdessä ääneen, sillä tämä helpottaa tehtävän rytmittämistä. Kun tämä onnistui, oli seuraava tehtävä taas lyhentää askelta ja tulla seitsemällä laukka-askeleella. Tämä meni mönkään ensimmäisellä yrittämällä mutta sen jälkeen onnistui. Kehotin Jennaa ottamaan Domaa hieman enemmän käden ja pohkeen väliin sekä muistutin puolipidätteiden tärkeydestä myös esteiden välissä. Korotin esteet 80cm ja taas samat tehtävät uudestaan; ensin kuudella askeleella, sitten viidellä ja sitten seitsemällä. Nyt onnistui heti hyvin, hienoa! Lopuksi kokosin toiselle pitkälle sivulle kahden esteen sarjan jälleen kuudella laukka-askeleella. Ensimmäinen osa oli 120cm pysty ja toinen 140cm erittäin leveä okseri. Ratsukko tuli tämän sarjan vielä pariin otteeseen sillä tutulla ja turvallisella kuudella askeleella, samalla kun olin erittäin tarkkana Jennan istunnasta ja apujen käytössä esteiden välillä. Olin tyytyväinen ratsukon suoritukseen ja työskentelyyn joten annoin heille luvan aloittaa itsenäisen loppuverryttelyn.

01.09.2017, kirjoittajana Jenna S.

Koska eilinen peltoloikkimisemme oli ilmeisesti ollut Domalle aika rankka suoritus, päätin tänään ottaa sillä hieman palauttavaa työskentelyä ennen huomista vapaapäivää. Hain tamman tarhasta ja otin sen hoitokarsinaan harjattavaksi. Pian olimmekin jo maneesissa. Kävelin alkuun pitkin ohjin varmaan 20 minuuttia, kun Doman kerrankin rauhallinen käynti sai minut uppoamaan ajatuksiini. No, eipä se mitään haittaa, kunnon kävelyhän on parasta liikuntaa rankkojen treenien jälkeen! Kokosin ohjat ja aloin kevyessä ravissa taivuttelemaan tammaa reilusti eteen ja alas, mahdollisimman rennoksi. Otin mukaan isoja kaarevia uria mutta myös pienempiä voltteja sekä runsaasti suunnanvaihtoja. Kun nämä alkoivat sujua ja tamma tuntumaan koko ajan rennommalta ja paremmalta, otin mukaan myös laajat pohkeenväistöt vasemmalle ja oikealle keskihalkaisijalta kohti uraa. Doma alkoi tuntua erittäin rennolta ja pehmeältä, joten annoin sille hetken hengähdystauon käynnissä. Lyhyen kävelypätkän jälkeen kokosin ohjat ja nostin laukan. Laukkasin pääosin kokonaan maneesia ympäri, ottaen väliin silloin tällöin isoja ympyröitä. Istuin kevyessä istunnassa ja autoin Domaa venyttämään itseään kunnolla eteen alas, takajalat alle ja selkä pyöreäksi. Sitten kehuin tammaa vuolaasti ja taas hetki käyntiä pitkin ohjin. Lopuksi otin vielä ravia, sekä hieman avo- ja sulkutaivutuksia keskihalkaisijalla vasemmalle ja oikealle. Doma tuntui erittäin vastaanottavaiselta ja pehmeältä, joten aika pian kehuin tammaa taas ja otin käyntiin. Lopuksi kävimme vielä kävelemässä pitkin ohjin puolisen tuntia ympäri Teamin tiluksia. Jotenkin ihanan rentouttava reissu myös itselleni! Lopuksi vielä tallissa Domaa harjaillessani hieman hieroin tamman lihaksia, ennenkuin vein sen takaisin tarhaan syömään päiväheiniään.

30.08.2017, kirjoittajana Jenna S.

Syksy teki jo tuloaan ja lämpimän kesän jälkeen viileähkö syystuuli tuntui hyvältä. Tuskastelin mielessäni jo valmiiksi tallin pihalta haravoitavien lehtien määrää, mutta onneksi siihen on vielä tovi aikaa. Doma odotti minua jo valmiina karsinassa ja hetken mielijohteesta päätinkin lähteä koulutreenin sijasta maastoon. Varustin tamman pikaisesti ja laitoin sille suojat jalkoihin. Ei kun menoksi! Doma steppaili selkäännousussa, kai se tajusi että nyt lähdetään maastoon. Lähdin käynnissä pitkillä ohjilla kohti metsää. Siellä päähäni pälkähti, että läheisellä pellollahan on vielä viime viikkoisen maastoeste/peltoeste -valmennuksen jäljiltä esteitä! Jes, nythän se päivän ohjelma muodostuikin! Ohjasin Doman pellolle ja nostin ravin. Ravailin isoilla ympyröillä tammaa taivutellen, jonka jälkeen otimme muutaman rauhallisen laukka ympyrän. Aloitin hyppäämisen matalalla mutta myös kapealla heinäpaaleista kasatulla esteellä. Doma pärskyi ja pukittelikin pari kertaa innoissaan. Seuraavaksi hyppäsin tynnyreistä ja koivunrungoista kasatun, noin metrin korkuisen esteen. Pellon pohja oli yllättävän hyvässä kunnossa! Mukana oli myös taloeste, kaadettu tynnyri ja pari ihan normaaliakin estettä. Kehitin niistä päässäni radan ja aloin hyppäämään. Kaadettu tynnyri ainoana näistä aiheutti hieman ongelmia, sillä minun oli vaikea saada Domaa lähestymisessä tarpeeksi suoraksi kapeaa "estettä" varten. Lopulta sain tamman hieman rauhoittamaan menoaan. Lopuksi hyppäsimme vielä ojan yli viereiselle pellolle ja tästä Doma oli niin innoissaan, että meinasi super isolla pukilla saada minut tippumaan selästä. Loppuverryttelyjä varten ohjasin Doman hiekkateille ja rentouduimme vielä ihan oikeassakin maastossa. Loppuun pitkät pätkät käyntiä takaisin tallille päin. Hih, olipas hauskaa!

21.03.2014, kirjoittaja Jenna S.

Tänään päätin lähteä Doman kanssa pitkälle ja rauhalliselle maastoreissulle eilisen valmennuksen jäljiltä. Takatalvi oli yllättänyt, joten puin itseni lämpimästi enkä laittanut tammalle satulaa. Kapusin kirpeässä aamuilmassa Doman lämpimään ja pyöreään selkään ja annoin sille luvan lähteä rauhallisessa käynnissä pitkin ohjin. Kävelimme pitkän matkaa vailla huolen häivää vain nauttien linnun laulusta ja hiljalleen satavasta lumesta. Näinä hetkinä jopa minä, täysin talvivastainen ihminen ja hirveä vilukissa, voin salaa myöntää pitäväni jollain asteella myös talvesta. Doma tosin lupasi olla kertomatta kenellekään. Loppuviimein huokaisin ja ajattelin että kai se on pakko vähän tamma verrytelläkin eilisen jäljiltä. Kokosin ohjat ja nostin ravin. Hetken hain tasapainoani sillä en hetkeen ollut ratsastanut ilman satulaa mutta jo kohta pystyin alkaa vaatiakin tammalta jotain. Taivuttelin sitä suoralla tiellä hienoisesti vuorotellen molempiin suuntiin sekä vaihtelin ravin tempoa. Doma tuntui alusta asti oikein vetreältä ja innokkaalta joten en voinut vastustaa kiusausta ottaa aika pian laukkaakin. Alkuun Doma lähti puurtamaan kamalaa kyytiä eteenpäin, lumi senkun pöllysi vain! Kohta kuitenkin jo päätin tamman spurtanneen ihan tarpeeksi ja hiljensin laukan rauhalliseksi keskilaukaksi. Vaihdoin laukan ja laukkasimme hetkeen toiseenkin suuntaan, jonka jälkeen otimme taas pitkät käyntipätkät. Loppuun vielä vähän ravia ja vielä pidempi käyntipätkä. Tallilla yllätyin, sillä reissumme kesti kaksi tuntia! No, sekä Doma että minä vaikutimme pirteiltä ja tyytyväisiltä itseemme, kyllä se luonnon läheisyys aina rauhoittaa!

06.04.2013, kirjoittaja Jenna S.

Doma rauhoittui yllättävän nopeasti matkasta, sillä tänään aamulla se käyttäytyi kuin olisi asunut meillä ikänsä. Harjailin tammaa pitkään ja hartaasti sekä hieroin sen lennosta jumittuneita lihaksia pitkän aikaa heti aamutuimaan. Sitten laitoin sille pintelisuojat jalkaan ja loimen selkään, nyt mennään ulos! Taluttelin Domaa ensin ympäriinsä tallin pihassa, kokeilimme mennä maneesiinkin mutta se tuntui olevan neidille ylitsepääsemättömän vaikeaa. Pistin heti korvan taakse, että tätä ainakin täytyy alkaa heti harjoittelemaan. Kunnon kisaratsun täytyy osata olla maneesissa pelkäämättä. :) Harmi sinänsä, sillä kenttämme on talven jäljiltä kesää kohden koko ajan paremmassa ja paremmassa kunnossa. Doma käyttäytyi kuitenkin taluttaessa esimerkillisesti, joten uskalsin lähteä sen kanssa myös hieman metsään kävelemään. Myöskään metsässä kävely ei tuntunut olevan sille mitenkään kauhean pelottavaa, hienoa! Lopulta vien tamman tammalaitumelle, mikä onkin nyt parin vanhemman tamman lisäksi täynnä pelkkää uutta nuorisoa. Sinne Domakin jäi hienosti tutustumaan muihin ja aika pian koko joukkio veti pukkilaukka spurtteja!

05.04.2013, kirjoittaja Jenna S.

Mistä näitä hienoja varsoja oikein tulee! Olen lyhyellä aikavälillä saanut itselleni haalittua monta hyväsukuista ja kaunista varsaa. Tässä alkaa ihan pelottaa kun on talli täynnä laadukkaita nuoria! Tänään meille saapui Saksasta asti hieno holstein tamma Domatra FU. Domasta tulisi uusi kantatamma, sillä suunnittelin aloittavani estepainotteisten holsteinien kasvatusta J&K -nimen alle. Saa nähdä mihin elämä meitä kuljettaa, ainakin Doma vaikuttaa erittäin lupaavalta kaunokaiselta! Annoin neidin tämän loppupäivän olla rauhassa karsinassaan mutustelemassa heiniä rankan päivän jäljiltä, huomenna tutkisin varsaa enemmän!