Easy Love "Sintti"

Perustiedot

Rotu, sukupuoli Holstein, tamma
Säkäkorkeus, väri 167cm, rautias
Syntymäpäivä 20.04.2015
Rekisterinumero VH15-044-0243
Koulutustaso 160cm, HeA
Kotitalli Team J&K
Omistaja Jenna S., VRL-00766
Ex om. / Tuoja Taciturn

Jälkeläiset
Ikääntyminen


s. 04.12.2017 holst-t. Endless Love J&K (VRL), i. Emmet
s. 24.01.2018 holst-t. Easy Hope J&K (VRL), i. Hope Hewitt
s. 03.01.2019 holst-o. Actor Of Love J&K (VRL), i. Acapulco

Täytti 3 vuotta 20.04.2015 - Täytti 4 vuotta 20.04.2015 - Nyt 13 vuotias

Sukuselvitys

i. Never Easy
holst, rt, 168cm

ii. Nevermore
holst, mrn, 166cm

ie. Edith
holst, rt, 170cm

e. Lovebird
holst, rn, 172cm

ei. Hawkeye
holst, rt, 162cm

ee. Mary Jane
holst, rn, 168cm

i. Never Easy oli upea raudikko holsteinerorii, joka kasvoi 168-senttiseksi. Easy oli nimensä mukaisesti helppo ori, jonka kanssa kehtasi todellakin lähteä näyttämään estekentille mitä oli kotivalmennuksessa opittu. Easy valmentautui kasvattaja-omistajansa kanssa pääasiassa kotona, sillä kodin ulkopuoliset valmennukset olivat liikaa aikaa vieviä koko kisauransa siitoskäytössä olleelle orille ja omistajalle. Sillä oli kisauraa aloittaessaan jo muutamia jälkeläisiä, jotka lähtivät kilpakentille noin viisi vuotta orin jälkeen. Yhteisissäkin kisoissa niitä näki aina välillä ja varsat olivat isänsä tavoin hyvin karismaattisia, hyvärakenteisia ja ehdottomasti enemmän estepuolen hevosia, vaikka ne koulutettiinkin hyvin. Myöskin Easy oli vaativalle tasolle aikanaan opetettu Saksassa, vaikkei koulua kilpaillutkaan. Perusteita kuitenkin moni esteratsastaja tälläkin hetkellä painottaa esteopetuksessa, joka ei ole ollenkaan huono juttu. Easyltä jäi jälkeläisiä yhteensä noin viisikymmentä, joista kahdeksan on kantakirjattuja siitosoriita ja viisi tai kuusi tammaa siitoskäytössä sukua jatkamassa. Easy lopetettiin 21-vuotiaana, mutta kuolinsyys ei ole selvillä.

ii. Nevermore teki lyhyen uran esteillä, joka katkesi loukkaantumiseen kahdeksanvuotiaana ja ori siirtyi suvun turvin siitokseen. Mustanruunikko 166cm korkea holsteinori oli mukava käsitellä, mutta kisapaikoilla siitä saattoi aistia hieman hermoilun merkkejä, joka on osallakin varsoista havaittu. Herkkä ori periytti varsoilleen herkän luonteen ja kohtalaisen rakenteen, mutta ei kuitenkaan näyttelyissä palkittu itse. Varsat ovat pärjänneet paremmin varsanäyttelyissä kuin aikuisluokissa, sillä ne eivät ole olleet kovinkaan siroja rakenteeltaan, vaan edustaneet enemmänkin raskaampaa saksalaista urheiluhevostyyppiä koko Nevermoren suvusta. More lopetettiin 22-vuotiaana tarhassa sattuneen tapaturman vuoksi, jossa sen jalka loukkaantui uudelleen, mutta paljon pahemmin kuin nuorena kilpailuissa.
ie. Edith oli näyttelykonkari, jonka raudikko karva sädehti kuin kultakolikko. 170-senttinen tamma oli raskaammasta linjasta periytynyt holstein, joka kuitenkin omasi sen verran hyvät geenit rakenneperimänä, että pärjäsi kantakirjansa näyttelyissä hienosti ja palkittiin kolmoselle. Isokokoinen tamma kilpaili pääasiassa esteillä, melko aktiivisestikin, eikä siltä jäänyt kuin kolme varsaa. Nämä ovat kilpailleet kaikki esteillä hienoin tuloksin. Tamma oli hieman malttamaton käsitellä ja myös sen varsat tiedetään joissakin tilanteissa äkkipikaisina. Edith lopetettiin 12-vuotiaana varsomisen jälkeisten komplikaatioiden vuoksi varsan ollessa parin päivän ikäinen.

e. Lovebird ehti pitkän (32v) elämänsä aikana tehdä kaikenlaista talutushevosen urasta esteisiin ja kouluun. Hyvinkoulutettu tamma kilpaili helppoja esteluokkia ja vaativan tason koululuokkia, se oli erinomainen opetusmestari ja ratsunuransa päätettyään toimi usein alueen talutusratsuna tapahtumissa ja messuilla. Ruunikko 172-senttinen iso holsteintamma oli koostaan huolimatta superkiltti, huolehtiva emä ja rakasti lapsia. Se toimi vanhempana opetusmestarina erityisesti koulupuolella voittaen lukuisia mestaruuksia kotimaassaan Saksassa. Arvokisamenestystä siltä ei löydy junioriluokkia lukuunottamatta. Muutamassa näyttelyssä käynyt Love palkittiin ykköspalkinnolla kantakirjassa ja onkin periyttänyt varsoilleen paitsi hyvää luonnetta myös kestävyyttä, monipuolisuutta ratsuna, hyvää liikettä sekä rakenteen. Siltä on jäänyt kolme varsaa, jotka on kaikki kantakirjattu kakkospalkinnolle ja lausunnot kehuneet erityisesti sporttista, tahdikasta ja pirteää esiintymistä, myös kilpasuorituksissa. Love itse tunnetaan positiivisena tammana, jota jäi kaipaamaan moni sen kuoltua luonnollisen kuoleman.

ei. Hawkeye oli raudikko kouluhevonen, joka periytyy holsteinhevosista sekä täysiverityyppisistä ratsuista. Se on syntyperältään hollantilainen, mutta edustaa kuitenkin puhtaasti periytyvää holsteinkantakirjaa. Ori on kantakirjatilaisuuden suurkuluttaja, mutta kuitenkaan se ei ole vedonnut tuomareihin ja palkinto jäänyt aina muutamasta pisteestä kiinni rakenteen osalta, vaikka kisatuloksia riittäisi. Hawk kilpaili pitkän uran esteillä 150cm luokissa ja on osallistunut myöskin arvokisoihin. Rautias 162-senttinen pienehkö ori oli rakenteeltaan siro, joten sen hyppykyvyt eivät ole jääneet huomaamatta isoltakaan yleisöltä. Lisäksi orin suku on erittäin haluttua erilaista saksalaisiin muihin oreihin nähden ja sille onkin kertynyt jälkeläisiä toisensa jälkeen, peräti yhdeksänkymmentä! Varsat ovat perineet isänsä hyvää luonnetta, tasapainoa liikkuessa sekä ryhdikkyyttä ja monipuolista osaamista kouluun sekä esteille. Hawk lopetettiin 21-vuotiaana, ilmeisesti vanhuudenvaivojen myötä.
ee. Mary Jane oli ruunikko 168cm korkea holsteintamma, joka toimi terapiahevosena ja siinä ohessa kilpaili myöskin paraluokkia kouluratsuna osallistuen myöskin paralympialaisiin joukkueen mukana ja sijoittuen hopealle tamman ollessa kymmenvuotias. Pian ratsastaja jäi kuitenkin eläkkeelle ja tamma sen mukana. Monen mielestä sen taidot jäivät melkolailla käyttämättä, mutta toisaalta arvokasta sukua edustava kantavanhempien jälkeläinen oli kuitenkin siitoskäytössä kokolailla loppuun asti. Jane oli käsitellessä haasteellinen ja usein se laitettiinkin ratsastajalle kuntoon, varsat eivät kuitenkaan huolellisen orivalinnan tuloksena ole juurikaan luonnetta emältään perineet, onneksi. Näyttelypalkittu tamma kantakirjattiin kakkospalkinnolla ja se on palkittu myös championaatin arvonimellä. Ratsain tamma vaati selkeät avut, mutta ne saadessaan toimi erinomaisesti vammaisratsastajilla sekä junnuilla. Se toimi myös talutusratsuna vanhemmalla iällä luonteen hieman tasoituttua varsojen myötä. Varsoilleen se oli aina hyvä joskin, joskin ihmisen läsnäollessa vähän liiankin suojeleva niitä kohtaan. Varsoja Janelle kertyi kaikkiaan kuusi, joista kaksi on kisannut koulua ja yksi esteillä. Jane lopetettiin vanhuuden tuomien vaikeuksien vuoksi yli kaksikymppisenä.
Sukuselvitys © Jannica

Kilpailukalenteri

Sijoituksia ERJ:n alaisista kilpailuista yhteensä 34kpl, joista voittoja yhteensä 8kpl.

Pvm Paikka Laji Luokka Sijoitus
03.12.2017 Heidseck Sporthorses ERJ 160cm 2./30
06.12.2017 Heidseck Sporthorses ERJ 160cm 1./30
12.11.2017 Team J&K ERJ 160cm 5./30
12.11.2017 Team J&K ERJ 160cm 1./30
24.11.2017 Adina ERJ 160cm 1./27
29.11.2017 Team J&K ERJ 160cm 2./38
01.12.2017 Team J&K ERJ 160cm 1./38
05.12.2017 Team J&K ERJ 160cm 6./38
11.12.2017 Gestüt Helmwald ERJ 160cm 3./30
16.12.2017 Gestüt Helmwald ERJ 160cm 5./30
19.12.2017 Gestüt Helmwald ERJ 160cm 3./30
23.01.2018 Ros Cirein ERJ 160cm 3./28
29.01.2018 Ros Cirein ERJ 160cm 4./28
07.01.2018 Team J&K ERJ 150cm 1./26
11.01.2018 Priton Budyonnys ERJ 140cm 4./19
12.01.2018 Priton Budyonnys ERJ 140cm 1./19
14.01.2018 Priton Budyonnys ERJ 140cm 3./19
16.01.2018 Priton Budyonnys ERJ 140cm 4./19
18.01.2018 Supernatural ERJ 160cm 2./50
19.01.2018 Priton Budyonnys ERJ 140cm 1./19
22.01.2018 Colosseum ERJ 160cm 4./38
31.01.2018 Mörkövaara ERJ Cup 160cm 3./110
21.02.2018 Team J&K ERJ 160cm 4./40
27.02.2018 Team J&K ERJ 160cm 4./37
28.02.2018 Team J&K ERJ 160cm 3./37
10.03.2018 Supernatural ERJ 160cm 2./33
11.03.2018 Team J&K ERJ 160cm 1./28
18.03.2018 Team J&K ERJ 160cm 4./28
11.3.2019 Team J&K ERJ 160cm 6./40
15.3.2019 Team J&K ERJ 160cm 4./40
17.3.2019 Team J&K ERJ 160cm 3./40
19.3.2019 Team J&K ERJ 160cm 6./40
22.03.2019 Safiiritiikerin Kilpailukeskus ERJ 160cm 2./30
24.03.2019 Safiiritiikerin Kilpailukeskus ERJ 160cm 3./30

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

Valmennukset

18.03.2018, Valmentaja Jannica
Sintti oli todellinen hyvän mielen hevonen, joten tiesin Jennalla olevan huonon päivän jo siitä, ettei hän yleensä tamman kanssa juuri valmentautunut, kun sille pärjäsi kuka tahansa työntekijöistäkin. Sintin kanssa verryttely sujui oikein hyvin, eikä Sinttiä jaksanut kiinnostaa maneesin ulkopuolella tehdyt lumenpudotustyöt tallin katoltakaan. Rauhallisesti se sen sijaan keskittyi valmennukseen ja verryttelyyn tehden mallikelpoisen pyöreitä voltteja ja avotaivutukset pitkille sivuille siihen lisäksi. Se oli hyvin avuilla ja alkoi olla nopeasti vetreä, joka kieli ahkerasta työskentelystä viime päivinä. Sintti olikin yleensä eniten liikkeellä tallin hevosista helppoutensa vuoksi. Varsinaisen valmennuksen aloittelimme innariharjoituksella pystyestein, Sintti oli vähän laiskahko lähestymisissä, joten olisit saanut sitä hieman enemmän pyytää eteen. Rohkeasti seuraavalla kerralla pyysitkin, joka tuotti toivotunlaisen tuloksen.

Tammalla kesti hetki saada niin sanotusti moottori käyntiin, mutta motivaation puutteesta sitä ei kyllä voinut syyttää. Nostimme esteitä hieman ja tamma heti terävöityi, se oli tarkka jaloistaan, joten lienee sanomattakin selvää, että myös hypyt olivat selkeästi isompia esteiden noustessa. Alastuloissa hypyt olivat hieman töksähtäviä, mutta siitä voi varmaankin syyttää estesatulaa, jollaista ei ihan sataprosenttista oltu vielä selkään löydetty. Hyvältä tämä muulta osin kuitenkin vaikutti ja Sintti kulki uuden satulan alla kivasti ja yhteistyöhalukkaasti. Siirryimme seuraavaksi hyppäämään kahden pystyn ja okserin sarjaa, joiden jokaiseen väliin tuli yksi laukka-askel. Toinen väli oli sarjassa hieman pidempi, koska okserille arvatenkin tarvitsi vähän pidemmän ponnistusmatkan. Toinen väli aiheutti kuitenkin sen verran ongelmia, koska tammalla oli lyhyehkö laukka-askel, että se päätettiin siirtää samaan mittaan ensimmäisen välin kanssa ekan hyppy-yrityksen jälkeen. Viimeiselle kierrokselle nostettiin esteet maksimikorkeuteen, joka tuntui molemmilta sujuvan hyvin mukavuusalueella vielä. Kaikkiaan tamma oli tänään suhteellisen reipaskin loppua kohden ja hypyt menivät hyvin.

Päiväkirjamerkinnät

01.07.2015, kirjoittajana Taciturn
Sintin nimi on suorastaan hermojaraastava sellaisina hetkinä, kun elämässä kaikki tuntuu menevän vain alamäkeä. Easy Love, makustelen aina mielessäni ja katson sitten tuota rautiasta kaunotarta joka ei tajua sitten ollenkaan mikä nyt mättää. No rakkaushan se on joka mättää, kaikilla mahdollisilla tasoillaan. Joka kerta niin käydessä tuo tamma vain tuhahtaa ja kääntää peräpäänsä kohti: mikäs siinä, antaa ihmisen murjottaa kaikessa rauhassa. Tänäänkin se tapahtui, meninkin suutuspäissäni istumaan tamman karsinaan tämän syödessä päiväheiniään. Jonkin aikaa se rouskutti ateriaansa tyytyväisenä, ja käänsi sitten katseensa minuun. Nuo suuret, suklaanruskeat silmät tuntuivat ensimmäistä kertaa ikinä tietävän tasan tarkkaan mikä on vialla, pian sametinpehmeä turpa hamusikin syliini, ja ennen kuin huomasinkaan, makasi tamma karsinansa alusilla pää sylissäni, tapittaen minua syvälle silmiin. Se jos mikä oli rakkautta, Sintti selvästi halusi lohduttaa minua. Sen hetken jälkeen en ole enää manaillut tuon tamman nimeä: osaahan se tarpeen tullen osoittaa rakkauttaan, ja jakaa sitä kaikkialle ympärilleen. Kaiken tuon se tekee hyvin helposti, tuo minun Easy Love. <3

17.06.2015, kirjoittajana Taciturn
Minulla ei ole pitkään aikaan ollut sellaista ikiomaa, vain minun käytössäni olevaa hevosta. Kaikki tallin hevoset ovat tietysti minun nimilläni, mutta henkilökunta hoitaa ja kisaa ne, itse vain auttelen ja toimin eniten ehkä siellä suunnittelutasolla. Suoraan sanoen, vaikka omistankin yli sata hevosta, ei yksikään niistä tunnu tällä hetkellä ihan omalta. Siihen hommaan tuli nyt kuitenkin tänään muutos, olinhan jo jonkin aikaa tahtonut yhden sellaisen hevosen jonka kanssa teen itse ihan kaiken (kengittämistä + eläinlääkärijuttuja lukuunottamatta tietysti). Oikeastaan talliväki oli melko yllättyneen näköisenä, kun pihaan kaarsi tumma hevoskuljetusauto, josta ulos käveli rautias puoliveritamma. Siinä se nyt sitten oli: uusin ostokseni saksanmaalta. Easy Loveksi nimetty holsteininhevonen oli ollut sellainen, josta olin tehnyt kyselyjä jo jonkin aikaa ennen tamman syntymää. Kaikki oli kuitenkin pysynyt sen verran salassa, että jopa tallimestarikin oli ällistynyt tuon kaunokaisen nyt tepastellessa meidän tallipihallamme. Mitään sanomatta talutin nyt tamman sille valmistelemaani karsinaan, tallimestari Kaisan laahatessa kannoillame. Kun pääsin ulos tamman karsinasta, alkoi kauhea kysymyksillä pommitus: "Mitä! Onko tuo nyt joku huippuhevonen? Ihan pikkusinttihän se on...", "Sinäkö tuollaisen olet ostanut?", "Miksi en tiennyt tästä?". Katsoin Kaisaa närkästyneenä, ja sanoin ettei tamma todellakaan ole mikään sintti. Ja kyllä, minä sen olin ostanut. Huippusuvusta ja kaikkea, kyllä tuosta tammasta vielä tulisi mestari kunhan vähän hioisi. Olihan se vasta nelivuotias ja peruskoulutettu, itse hoitaisin kaiken siitä eteenpäin. Kaisa katseli tammaa yhä huuli pyöreänä, kun itse menin hakemaan kuljettajalta raporttia matkan kulusta, ja kyselemään miten tamma oli pärjäillyt. Vähän oltiin kuulema hermoiltu varsinkin koppiin lastatessa, mutta muuten minulla oli kuulema oikein kiltti ja tasainen nuori hevonen. Tyytyväisenä kävelin talliin, jossa porukka oli kerääntynyt Easy Loven karsinan eteen ihmettelemään. Huokaisin ja liukenin paikalta kenenkään huomaamatta: siinäpä ihmettelisivät vaikka maailman tappiin asti, minua ei kiinnostanut nyt muu kuin suunnitella tamman tulevaisuutta kaikessa rauhassa.

© Team J&K     |     Tämä on virtuaalihevonen     |
Ulkoasun suunnittelu ja toteutus NM.
Kuvat: Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan