Rasse on luonteeltaan vähän sellainen höpsön ukon oloinen. Se saattaa aamulla tarhassakin vain syödä rauhassa heiniään suupala kerrallaan hidasta vauhtia
samalla ihmetellen maailman menoa ja lintujen laulua. Myös taluttaessa ori saattaa vain seisahtaa paikoilleen ja katsella maisemia. Ainoa asia, mikä saa
Rasseen varmasti vauhtia on kiimainen tamma!
Hoitaessa ori on kiltti ja rauhallinen. Sen karsinaan voi päästää perheen pienimmänkin
hoitamaan, joskin vain aikuisen valvonnassa sillä Rasse ei ole kauheasti ollut lasten kanssa tekemisissä. Ori kannattaa myös sitoa karsinaan kiinni,
sillä se liikuskelee muutoin aika paljon myös hoidettaessa. Suitsiminen aiheuttaa herran kanssa joskus ongelmia, mutta pienellä porkkanan palalla
niistäkin tilanteista on selvitty. Sitä vastoin mikään muu hoitotoimenpide ei aiheuta ongelmia.
Ratsastaessa ori saattaa varsinkin alkuunsa olla todella laiska. Se painaa kädelle ja löntystelee kavioitaan laahaten eteenpäin. Niimpä alussa
ratsastaja joutuukin näkemään vaivaa saadakseen Rassen edes liikkeelle saati sitten elastiseksi ja vastaanottavaiseksi. Heti alusta asti reippaasti
eteenpäin sekä paljon ympyröitä ja siirtymisiä, niin johan alkaa Rassekin toimia! Orilla on hienot askellajit, joista se saa aina näyttelyissä tai
koulukilpailuissa kiitosta.
Kouluratsastukseen Rasse on omiaan. Se on vain ensin saatava kunnolliseen työskentelymoodiin, mutta ollessaan oikeassa vireystilassa Rassesta saa
kokenut ratsastaja yllättävän paljon irti. Ori myös kuuntelee ratsastajaansa radalla hyvin, eikä keskittyminen juurikaan herpaannu.
Esteratsastuksessa Rasse saattaa joskus jopa innostua. Tällöin kaviot nousee kuin itsestään ja esteet ylittyvät helposti. Rassen kompastuskivi on
vesieste, ja sitä onkin tahkottu sitten paljon, eri kulmista ja eri näköisellä vesimatolla. Kuitenkin se sama sininen hirvitys aiheuttaa kilpailuissa
aina ongelmia, jos ei muuta niin ainakin parin askeleen epäröinnin!
Maastoillessa ori on kiltisti eikä se hätkyile oikeastaan mitään. Ori tosin on kova potkimaan muita hevosia, joten se kannattaa ryhmässä maastoillessa
laittaa suosiolla jonon hännille.
i. Renegade on pirteä ja mukavaluonteinen ori, josta kenelläkään ei liene pahaa sanottavaa. Se on aina hyvätapainen, myös kisapaikoilla ja käyttäytyy herrasmiehen elkein
astutustilanteissa, joten oria on saatavilla myöskin luomuna kotitilallaan. Ruunikko 148-senttinen ori omaa massiivisen rakenteen ja onkin ollut suosittu käyttöponi
erityisesti pienten aikuisten kilpailukaverina. Renegade eli tutummin Rene on hyväluonteinen käyttöponi, joka on kilpaillut sekä esteillä että koulussa. Kenttäpuolellekin
siinä varmasti potentiaalia riittäisi, mutta ratsastajalla ei valitettavasti kiinnostusta ja rohkeutta. Rene on aktiivisen kilpailu-uransa ohessa toiminut siitoksessa
useamman kauden ja sillä on jälkeläisiä tällä hetkellä viitisenkymmentä, jotka ovat kilpailleet paitsi esteillä ja koulussa myös kenttäpuolella. Renen jälkeläistöstä ei
löydy suurempia nimiä, mutta tasaista tallaajaa ja kisatulosta ne ovat urallaan toki tehneet. Rene on palkittu rotuarvostelussa III palkinnolla, joka hieman ihmetyttää
orin komean rakenteen puolesta miksi pisteet jäivät niin huonoiksi. Ehkäpä brittituomari ei osannut arvostaa raskaamman linjan kasvattia tai suvusta ei löytynyt arvonimiä
tarpeeksi. Renen suvusta ei juuri palkintoja löydy, mutta sitäkin varmempaa ja tasaisempaa kisaponin luonnetta ja auktoriteettia. Ori on kilpaillut kouluratsastuksessa
helppo A - tasolla kolmekymmentä sijoitusta, jonka lisäksi kymmenkunnan esteiltä pienemmistä luokista. Estetammojen kanssa yhdistäessä sen jälkeläistöstä löytyy metrinkin
esteillä hyvää työtä tehneitä yksilöitä, jotka ovat perineet emältään paremman kapasiteetin esteille. 27-vuotias ori viettelee jo eläkepäiviä, eikä ole tiettävästi enää
siitoskäytössä.
ii. Regent oli sympaattisen luonteen omaava ruunikko 148-senttinen ori, joka edustaa samaa raskasrakenteisempaa linjaa kuin isä Renekin. Regent on enemmän ollut
aina kouluponi, mutta kohtalaisen hyvin myös suorittanut pieniä estetehtäviä rakenteeseensa nähden. Hyväluonteinen ori on ollut haluttua tavaraa erityisesti kouluponien
jalostuksessa, mutta on sillä muutamia hienoja siitosorijälkeläisiäkin. Regent eli Raksu oli ratsastaessa kisapaikoilla herkästi innostuvaa ja tammoille esiintyvää sorttia,
joka vaati selkäänsä napakamman ratsastajan keväisin keskittyäkseen työntekoon eikä kiimaisiin tammoihin. Raksu oli kiva maastokaveri myös, rauhallinen ja varmaliikkeinen.
Raksulta jäi jälkeläisiä noin kolmekymmentä, joiden joukosta ei suurempia nimiä löydy, mutta nämäkin oikein tasaista laatua tehneitä koulu- ja yleisponeja. Raksu on palkittu
nuorempana myös näyttelyissä ollen BIS4.
ie. Agnes oli luonteeltaan ponimainen ja haastava, jonka kanssa yksikään päivä ei ollut samanlainen. Kipakan luonteen omaava neiti vaati hyvät hevosmiestaidot omaavan
käsittelijän, koska touhu meni helposti överiksi, jos käsittelijä tai ratsastaja jännitti ja tamma pääsi toteuttamaan itseään. Rautias 145-senttinen Agnes syntyi Ruotsissa,
mutta sekin muutti myöhemmällä iällä Britanniaan siitokseen vaatimattoman kisauransa lopetettuaan. Agnes kilpaili parikymmentä luokkaa matalissa este- ja koululuokissa
keräämättä sen suurempaa sijoitusmäärää. Agnesilta jäi Britteihin vain kaksi varsaa, jotka molemmat ovat kilpailleet jonkun verran, sen lisäksi sillä on kolme Ruotsissa
syntynyttä varsaa, joiden saavutuksista ei ole tietoa.
e. Alecia on hyvin koulutettu (heA/80) ponitamma, joka hurmaa kävijät yhteistyöhaluisella luonteellaan ja kompaktilla kokonaisuudella ulkonäön puolesta. Ruunikko
tähtipää on näyttelyissä mitattu 144-senttiseksi periyttäen suunnilleen samaa kokoa ja näköä olevia varsoja kaksin kappalein. Kummallakaan ei sen suurempaa kisakokemusta
vielä ole laatuarvosteluista jos puhutaan, mutta kivan kisauran ne ovat tehneet emänsä kavionjäljissä koulussa, esteillä ja kentässä. Alecia itse on kilpaillut koulussa
helppo A - tasolla kymmenkunta sijoitusta, joiden lisäksi esteillä parikymmentä ja muutamia kentässä. Se on myös ollut näyttelyjen luokkavoittajana kerran nuorempana,
mutta muuta näyttely- tai kantakirjakokemusta ei tammalla ole. Yhteensä tamman kisaura sisältää neljäkymmentä sijoitusta. Se on suhteellisen tunnetun Raspberry Studin
kasvatteja, mutta sen verran varhaiselta vaiheelta tallin syntyä, ettei tammalla ainakaan tiettävästi ole käytetty kasvatusnimeä. 22-vuotias tamma viettelee eläkepäiviä
ja toimii toisinaan talutusponina tai kaverina kevyillä maastolenkeillä.
ei. Cyrus oli hyvin koulutettu (heA/80) tummanruunikko oripoika, joka kilpaili pitkän ja menestyksekkään uran yleispainotuksella esteillä, koulussa ja kentässä.
Kaikkiaan koko kisakalenteria ei ole säilynyt tähän päivään, jotta tarkka sijoitusmäärä olisi tiedossa, mutta yhteensä puhutaan yli sadasta jo. Ori on palkittu
yleislaatuarvostelussa ensin kolmospalkinnolla ja käynyt sitten korottamassa kakkoseen. 145-senttinen ori on ollut ahkerasti siitoskäytössä ja siltä on jäänyt puhdasrotuisia
varsoja kolmekymmentä, joiden joukkoon mahtuu jo kisauransa lopettanut yleislaatuarvostelussa II palkittu ori Papyrus. Tämän lisäksi useat orin varsoista ovat tehneet lupaavan
yleispainotteisen kilpauran, useimmat isänsä kaikissa lajeissa. Cyrus on pärjännyt myös näyttelyissä hyvin keräten muotovalion tittelin ja lisäksi erittäin hyvärakenteinen ja
fiksuluonteinen ori on palkittu rakenteensa ja kisatulostensa puolesta kantakirjassa I palkinnolle.
ee. Aleane oli suloisen luonteen omaava, joskin tarkasti oman arvonsa tunteva tamma, joka kilpaili hyvin saavutuksin koulua ja esteitä, tasolle helppo A ja 80cm saakka.
144-senttinen ruunikko tamma oli osaava kouluponi, joka omasi hyvän liikkeen ja etenkin ravissa työskenteli hienossa muodossa, kunhan sitä osasi vaatia. Maastossakin tamma toimi
hyvin ja pääsi usein vetämään maastoja etenkin eläkepäivillä, kun mukana oli poniväkeä. Aleanelta jäi ainakin kolme laatuarvostelupalkittua varsaa, jonka lisäksi sillä on reipas
määrä jälkeläisiä, ihan tarkkaa määrää ei tiedossa ole, paperien mukaan se olisi merkitty emäksi kuudelle muulle varsalle, mutta epäilen itse hieman tietoa yhdeksästä varsasta,
sillä tamman kilpailu-ura sisältää niin monta vuotta, ettei tämä yksinkertaisesti olisi mahdollista. Aleane on palkittu rotuarvostelussa IV palkinnolle, mutta ei ole
rakenteeltaan mikään kedon kaunein kukkanen muutenkaan, eikä näyttelyissä koskaan käynyt tämän vuoksi. Varsat onneksi ovat perineet isänsä paremmat geenit ja varsahommissa
on kiinnitetty huomiota siihen, että isä olisi todella paljon parempi rakenteeltaan. Aleanen vanhemmat ovat hyvin tunnettuja, isä kapasiteetikas kilpaori hyvin tuloksin,
mutta rakenteeltaan siro ja pieni, vaikka sillä isot liikkeet onkin ollut. Orilla ei kuitenkaan ole jälkeläisiä suhteellisen huonon rakenteen vuoksi juurikaan, joten Aleanen
nimi ei ole suosituimpia tai tunnetuimpia newforestinponikasvatuksessa, joka on sekä etu että haitta. Emä Ariana on sijoittunut hienosti koululuokissa ja tasaisen luonteensa
periyttänyt myös varsoilleen. Siitospuolella ei Arianakaan ole niin tunnettu, kuin mitä kilpailuistaan.
Sukuselvitys © Jannica