Rotu, sukupuoli | Connemara, ori |
Säkäkorkeus, väri | 139cm, kimo |
Syntymäpäivä | 21.12.2013 |
Rekisterinumero | VH14-035-0085 |
Koulutustaso | 100cm, HeA |
Kotitalli | Team J&K |
Omistaja | Jenna S., VRL-00766 |
Ent. Omistaja | Nenna, Hiprakka |
♥ Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu, Helmikuu 2019 = 7 + 40 + 20 + 20 + 15 = 102p. KRJ-I
Olli on perusluonteeltaan hirveän simppeli ja mukava herra. Se on toki ori ja luupää, mutta kuitenkin myös herttainen mamman mussukka. Hoitaessa
suosittelen laittamaan Ollin kiinni, koska se on muutaman kerran päässyt karkaamaan ihan vain rauhallisesti lähtemällä pahaa aavistamattoman hoitajan jäädessä seisomaan
harja kädessä ja suu auki. Hyvistä rapsutuskohdista Olli antaa vinkkiä pökkimällä hoitajaa ja sen jälkeen itseänsä siitä kohdasta, mistä pitää kunnolla harjata tai rapsuttaa.
Mikäli tämän kohdan rapsuttamisen lopettaa liian aikaisin, Olli toistaa saman tempun uudelleen. Varustamisen kanssa ei ole ongelmaa, varsinkin jos on tarpeeksi fiksu ja
ottaa porkkanan suitsimiseen mukaan.
Taluttaessa kannattaa laittaa ketju leuan alta, sillä tammojen läheisyydessä Ollin hormonit hyrräävät ja kerskuva kävely alkaa. Onneksi orilla pysyy kuitenkin suhteellisen
hyvin järki päässä ja yleensä se totteleekin taluttajansa komentoja hyvin.
Ratsastaessa Olli on reipas ja tottelevainen. Se on yleensä varsinkin aluksi hieman jäykähkö, mutta alkaa nopeasti vetristymään. Ollilla ei ole ehkä sitä parasta työmotivaatiota, mitä hevosella voisi olla, vaan se menee mielellään sieltä, mistä aita on matalin. Tästä syystä ratsastajan on oltava hereillä ja oikeasti vaadittava Ollilta asioita. Taitava ratsastaja pääsee kuitenkin tämän orin kanssa pitkälle!
Kouluratsastus on ehkä enemmän Ollin heiniä. Oikealla moodilla ollessaan ori yrittää oikeasti kaikkensa ja onkin oikeasti kapasiteetikas. Orin lisätty ravi on upean näköistä, mutta varsinkin laukkatyöskentely saa usein tuomarit haukkomaan henkeään. Sen sijaan esimerkiksi temponvaihtelut kootusta ravista lisättyyn raviin tai toisinpäin ovat aina olleet heikkoutemme.
Esteillä Olli viettäisi mielellään aikaansa enemmänkin. Ori selkeästi nauttii hyppäämisestä ja hyppää hyvin. Siltä kuitenkin puuttuu estehevoselle tarpeellinen varovaisuus, vaan se mielummin innoissaan koheltaa esteradan läpi tiputtaen puolet puomeista mennessään. Taitavan ratsastajan kanssa tietysti radat sujuvat paremmin, mutta aika paljon se vaatii harjoittelua ja oikeaa tähtien asentoa!
Maastossa Olli on ihanteellinen ratsu. Se sopii niin johtohevoseksi, porukan keskelle kuin perää pitämäänkin. Yksinkin sen kanssa voi huoletta lähteä maastoilemaan. Ollin kanssa on rentouttavaa maastoilla, sillä kuten useimmat muut hevoset, se ei juurikaan kuumene tai yritä päästä koko aikaa lujempaa. Tietysti hurjat peltolaukatkin on orin mieleen, mutta vasta kun ratsastaja siihen antaa luvan! Erityisesti uittaminen on tämän pojan kanssa hauskaa, sillä harvemmin näkee ponia joka sukeltelee!
Kisapaikoilla meillä on Ollia varten yleensä kaksi hoitajaa mukana. Kisapaikan hälinässä Olli on selkeästi sitä mieltä, että kaikki tammat on tänne tuotu vain häntä varten. Sitä saakin olla koko ajan komentamassa ja muutenkin varuillaan sen kanssa toimiessa. Itse radalla ori kuitenkin osaa keskittyä hommaansa 110-prosenttisesti ja hoitaakin homman yleensä hienosti kotiin!
i. Supervision | ii. Keep Track |
iii. Keep It Up |
iie. Soundtrack | ||
ie. Miss Suspicion |
iei. The Best OFC | |
iee. Roxanna | ||
e. Rosehip of Gyrfalcon | ei. Twisted Soda | eii. Mix Me |
eie. Sodapop II | ||
ee. Rosebud of Gyrfalcon | eei. Super-Beater | |
eee. Rosy Birdie |
i. Supervision oli kertakaikkisen hieno connemaraori, joka palkittiin kantakirjassa I palkinnolla ja se menestyi lisäksi maailmanlaajuisesti näyttelyissä. Hyvän ulkomuodon lisäksi ori periytti rauhallista luonnetta ja hyvät avut koulupuolelle etenkin, vaikka kilpaili kyllä tasaisen uran yleispainotteisena itsekin monen jälkeläisen tavoin. Tummanruunikko 142-senttinen ori palkittiin myös vanhemmalla iällä jo kisauransa päätettyään rotuarvostelun kakkospalkinnolla ja lisäksi kisamenestyksestään yleislaatuarvostelun ensimmäisellä palkinnolla. Luonteessaan orilla yhdistyi kaksi hyvän kisaponin merkkiä: toisaalta rauhallinen hoidettavuus ja käsiteltävyys, mutta toisaalta reipas ja kuuliainen, sopivasti innostuva energinen paketti kisakäyttöön. Superi oli myös maastovarma ja sielläkin reipas pärjäten myös kenttäkisoissa kivasti. Superin kisaura sisältää noin kuusikymmentä kilpailusijoitusta, koulussa helppo A - tasolla, esteillä pieniä luokkia sekä kymmenkunta kenttäkisaa. Ori on startannut lisäksi pitkän uran maastoesteillä asuessaan vielä kotimaassaan Britanniassa, ura käsittää jopa 30 starttia, joista sijoituksia 15. Ori on osallistunut elämänsä aikana maansa ponimestaruuksiin viisi kertaa sijoittuen jokaisessa, kolme näistä on esteiltä ja kaksi koulusta. Pitkän kisauransa vuoksi Superilla on vain kuusi jälkeläistä, joista puolet tammoja ja oreja, kaksi poneista on kantakirjattuja sekä rotuarvostelupalkittuja, lisäksi toinen näistä on isänsä veroinen kansainvälinen näyttelymenestyjä. Superi olisi tällä hetkellä 38-vuotias, joten oletettavaa on että ori on jo edesmennyt, vaikkei siitä ole kuitenkaan täyttä varmuutta.
ii. Keep Track syntyi ja kasvoi Britanniassa suuren kasvattajan tiluksilla ja on tottunut maailman menoon näyttelyjen merkeissä omaten rautaiset kisahermot ja hyvän
käsiteltävyyden, jota on myös jälkeläisilleen periyttänyt. Ruunikonkimo 145-senttinen ori oli ratsastettavuudeltaan vaatimaton, eikä oikein kilpaillut sen suuremmin joitakin
lähistön pikkukisoja lukuunottamatta. Kansainvälinen näyttelytähti sai kahdeksan jälkeläistä, jotka ovat olleet isäänsä hieman energisempia, mutta yhtä kilttejä ja ihmisrakkaita
toki. Varsat ovat perineet myös isänsä hyvän rakenteen, ori on kantakirjattu I palkinnolle. Kepu lopetettiin vanhuuden tuomien vaivojen myötä kolmikymppisenä, suku on muutoinkin
ollut pitkäikäistä. Kepun isä on luonteikas siitosori, joka omasi hyvän hyppytyylin ja on sijoittunut erinomaisesti esteillä metriin asti. Emä puolestaan on kouluponi, joka on
pärjännyt myös aikanaan näyttelykehissä, joten kieltämättä rakennepuoli tulee Kepulle emältään. Molemmat vanhemmat ovat brittikasvatteja ja Kepulla on viisi sisarusta
emän puolelta.
ie. Miss Suspicion on nimensä mukaisesti ollut epäluuloinen vieraita kohtaan, mutta oman porukan kesken sympaattinen, kiltti ja rauhallinen tamma. Ei se vieraillekaan
varsinaisesti mitään tehnyt ole, mutta tamma on kuitenkin haastavaksi kuvattu ratsain ja käsitellessä vieraiden kisaajien kanssa. Kimo 140-senttinen connemaratamma on muuttanut
Suomeen kotimaastaan Britanniasta siitoskäyttöön ja onkin melko tunnettua muiden enkkuponien tapaan suomalaisissa sukutauluissa jo. Sissi on tehnyt uraa näyttelyissä esiintymisen
lisäksi ratsastuspuolella, jossa se on sijoittunut vauhdikkaan luonteensa puolesta etenkin esteillä hyvin. Kenttäänkin olisi tammassa ainesta ollut, jos luonne olisi ollut hitusen
rohkeampi. Tamma lopetettiin vanhuuden vaivojen myötä 26-vuotiaana. Sissin isä on luonteeltaan haastava, mutta emän luonne kompensoi isävalintaa kohtalaisen hyvin kuitenkin
suoritusponin käytöstä ajatellen. Molemmat ovat kilpailleet hieman ratsastuslajeissa, mutta eivät ole mitään isoja nimiä.
e. Rosehip of Gyrfalcon on emänsä tavoin hyvin vaatimattomasta pienestä sukuhaarasta ja sen vuoksi myös haluttu kasvatuksessa, jotta linja säilyisi puhtaana. Kimo 138-senttinen tamma on sirorakenteinen, joka on hieman vaikeuttanut kisaajan löytymistä tamman tasoon nähden, se kun on pienestä olemuksestaan huolimatta isojen esteluokkien kisaaja ja liikettä löytynyt myös koulupuolelle miltei vaativalle tasolle saakka. Tammalla on hyvin sijoituksia esteiltä ja myös näyttelypuolelta. Tamma lopetettiin jalkaongelmien takia reilun kahdenkymmenen vuoden iässä ja siltä jäi yksi varsa Ollin lisäksi.
ei. Twisted Soda oli voikko 134-senttinen siitosori, joka toimi koko ikänsä hyvän suvun turvin siitoksessa pääasiassa eikä juurikaan kilpaillut tai kiertänyt näyttelyjä.
Pirteän ja persoonallisen luonteen omaava ori oli kiva käsitellä ja periytti myös varsoilleen hyvää luonnetta ja kohtalaisen rakenteen, hyvän emävalinnan kanssa jopa kiitettävän
rakenteen ja liikkeet erityisesti estepuolelle tekniikkaa. Myös Soda hyppäsi hyvin, vaikkei kilpaillutkaan, ainakin kotoa taltioidut videot näin kertovat tarinaa jälkipolville.
Eipä oriin liikkeissäkään ole moitteen sijaa, ne ovat ilmavat ja energiset sekä sillä on hyvä tasapaino kaikissa askellajeissa. Erityisesti ravi on laadukasta. Sodalta jäi yli
sata jälkeläistä, johon joukkoon mahtuu mukaan niin kisaajia kuin siitoskäytössä toimineita ja näyttelyissäkin vain käyneitä. Soda oli luonteeltaan erittäin rauhallinen ja
kertoman mukaan toiminut vanhemmalla iällä myös siittolan tapahtumissa talutusratsuna ja jopa tykättynä sellaisena. Sodalta jäi seitsemän kantakirjaoria sukua jatkamaan ja myös
muutamia tammoja, jotka toimivat pelkästään siitoksessa. Sodan vanhemmat ovat pääasiassa toimineet vain siitoksessa.
ee. Rosebud of Gyrfalcon oli kimo 137-senttinen tamma, joka teki leipätyönsä pääasiassa yleispainotteisena kisaratsuna osallistuen jonkun verran myöskin näyttelyihin.
Tammamainen kaveri Rosen kuvataan olleen, mutta sopivan napakan ratsastajan kanssa yhteistyö löytyi helposti ja ongelmitta. Kotioloissa tamma oli helppo käsitellä maasta,
mutta vieraissa paikoissa sen häntään oli syytä kiinnittää punainen rusetti, koska etenkään kiimassa se sieti huonosti muita hevosia ja pääasiassa yritettiin myös tuolloin
jättää pois kisoista, jos ei isompia kisoja ollut tiedossa. Ratsuna Rose oli herkästi innostuva ja periytti myös varsoilleen hitusen liikaa omaa tahtoa joka kuitenkin usein
saatiin kompensoitua rauhallisen orin kanssa tarpeeksi kisaponin luonnolle. Tamma periytti hyvärakenteisia ja hyvin liikkuvia varsoja useita. Tarkkaa määrää ei tiedossa ole,
mutta kyllä niitä kymmenkunta on siunaantunut kisaradoille. Kolme varsoista on toiminut kisauran ohessa siitoksessa ja mukaan mahtuu muutama harvinaisempi valjakkoponikin,
vaikkei tätä lajia Rosen suvussa ole harrastettu. Connemarasta on kuitenkin moneksi!
Sukuselvitys © Jannica
Sijoituksia KRJ:n alaisista kilpailuista yhteensä 78kpl, joista voittoja yhteensä 14kpl.
Pvm | Paikka | Laji | Luokka | Sijoitus | 22.09.2017 | Ribcage's Warmbloods | KRJ | Helppo A | 3./24 | 21.09.2017 | Ratsutalli Lilja | KRJ | Helppo A | 4./28 | 24.09.2017 | Ratsutalli Lilja | KRJ | Helppo B | 5./28 | 22.09.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 1./40 | 23.09.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo B | 5./40 | 23.09.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 4./40 | 05.10.2017 | Teilikorpi | KRJ | Helppo A | 5./40 | 09.10.2017 | Teilikorpi | KRJ | Helppo A | 3./40 | 10.10.2017 | Teilikorpi | KRJ | Helppo A | 5./40 | 12.10.2017 | Teilikorpi | KRJ | Helppo A | 5./40 | 16.10.2017 | Teilikorpi | KRJ | Helppo A | 2./40 | 20.10.2017 | Teilikorpi | KRJ | Helppo A | 5./40 | 26.09.2017 | Adina | KRJ | Helppo B | 2./28 | 22.09.2017 | Ribcage's Warmbloods | KRJ | Helppo A | 3./24 | 18.10.2017 | Vuorna | KRJ | Helppo A | 1./30 | 22.10.2017 | Vuorna | KRJ | Helppo A | 4./30 | 08.10.2017 | Mission Impossible | KRJ | Helppo A | 3./33 | 25.10.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 1./40 | 26.10.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 2./40 | 31.10.2017 | Juksula | KRJ | Helppo B | 1./60 | 03.11.2017 | Juksula | KRJ | Helppo B | 7./60 | 05.11.2017 | Juksula | KRJ | Helppo B | 1./60 | 07.11.2017 | Juksula | KRJ | Helppo B | 3./60 | 03.11.2017 | Mörkövaara | KRJ | Helppo A | 5./30 | 10.11.2017 | Mörkövaara | KRJ | Helppo A | 3./30 | 09.11.2017 | Brunnby | KRJ | Helppo A | 1./30 | 01.11.2017 | Vuorna | KRJ | Helppo A | 5./30 | 03.11.2017 | Vuorna | KRJ | Helppo A | 3./30 | 23.11.2017 | Brunnby | KRJ | Helppo A | 1./30 | 27.11.2017 | Brunnby | KRJ | Helppo A | 5./30 | 29.11.2017 | Brunnby | KRJ | Helppo A | 3./30 | 04.11.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 4./40 | 07.11.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 6./40 | 15.11.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 1./40 | 22.11.2017 | Lolleri | KRJ | Helppo A | 1./27 | 22.11.2017 | Lolleri | KRJ | Helppo A | 2./27 | 23.11.2017 | Lolleri | KRJ | Helppo A | 3./27 | 19.11.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 5./26 | 24.11.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 4./26 | 24.11.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 5./27 | 25.11.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 3./27 | 26.11.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 2./27 | 28.11.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 4./26 | 30.11.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 3./26 | 21.11.2017 | Vuorna | KRJ | Helppo A | 2./30 | 22.11.2017 | Vuorna | KRJ | Helppo A | 4./30 | 25.11.2017 | Vuorna | KRJ | Helppo A | 3./30 | 26.11.2017 | Vuorna | KRJ | Helppo A | 3./30 | 03.12.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 4./40 | 04.12.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 6./40 | 09.12.2017 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 5./40 | 17.12.2017 | Moana part breds | KRJ | Helppo B | 4./40 | 18.12.2017 | Moana part breds | KRJ | Helppo B | 5./40 | 19.12.2017 | Moana part breds | KRJ | Helppo B | 1./40 | 22.12.2017 | Hiprakka | KRJ | Helppo A | 4./40 | 24.12.2017 | Hiprakka | KRJ | Helppo A | 1./40 | 29.12.2017 | Hiprakka | KRJ | Helppo A | 3./40 | 04.01.2018 | Hiprakka | KRJ | Helppo A | 3./40 | 09.01.2018 | Hiprakka | KRJ | Helppo A | 4./40 | 14.01.2018 | Hiprakka | KRJ | Helppo A | 3./40 | 16.01.2018 | Hiprakka | KRJ | Helppo A | 1./40 | 21.12.2017 | Ruudin Talli | KRJ | Helppo A | 6./40 | 24.12.2017 | Ruudin Talli | KRJ | Helppo A | 2./40 | 25.12.2017 | Ruudin Talli | KRJ | Helppo A | 3./40 | 28.12.2017 | Ruudin Talli | KRJ | Helppo A | 6./40 | 11.01.2018 | Priton Budyonnys | KRJ | Helppo A | 4./40 | 12.01.2018 | Priton Budyonnys | KRJ | Helppo A | 6./30 | 14.01.2018 | Priton Budyonnys | KRJ | Helppo A | 3./40 | 15.01.2018 | Priton Budyonnys | KRJ | Helppo A | 2./40 | 16.01.2018 | Priton Budyonnys | KRJ | Helppo A | 2./40 | 17.01.2018 | Priton Budyonnys | KRJ | Helppo A | 1./40 | 18.01.2018 | Priton Budyonnys | KRJ | Helppo A | 4./40 | 19.01.2018 | Priton Budyonnys | KRJ | Helppo A | 4./40 | 20.01.2018 | Priton Budyonnys | KRJ | Helppo A | 1./40 | 12.01.2018 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 5./40 | 14.01.2018 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 5./40 | 15.01.2018 | Team J&K | KRJ | Helppo A | 6./40 | 23.01.2018 | Ratsutalli Lilja | KRJ | Helppo B | 3./30 |
Välikäyntejä kävellessäni huomasin maneesiin jääneen pari estettä pystyyn. Koska Olli oli tuntunut alusta alkaen aika hyvältä, päätin ottaa mielenvirkistykseksi pari hyppyä. Toinen este oli pieni ristikko, josta jatkui tie diagonaalilla olevalle pysty-okseri -sarjalle. Pysty oli ehkä 70cm korkea ja okseri 80cm, veikkaisin. Aloitin laukkaamalla pariin kertaan molemmista suunnista ristikon yli. Olli hyppäsi täydellisiä, pyöreitä ja rauhallisia hyppyjä. Hieman se alkoi kuitenkin pärskyä laukatessaan ja kaikista parhain kuuliaisuus katosi. Otin välissä parit väistötehtävät, jotta saisin orin taas kuulolle. Olli pörhenteli häntä korkealla mutta kuunteli kuitenkin. Tulin ristikon uudestaan ja jatkoin sarjalle. Lähestyimme pystylle hyvin, mutta esteiden väliin Olli ottikin kolmen askeleen sijasta kaksi askelta. Puomi kolahti mutta ei tippunut. Eniten minua harmitti se, että en itse päässyt hyvin hyppyyn mukaan vaan taisin nypätä oria suusta epämiellyttävästi. Ei auta muu kuin yrittää uudelleen! Tein parit siirtymiset ja lähestyin jälleen ristikon kautta sarjaa. Tällä kertaa pidin orin kunnolla ohjan ja pohkeen välissä sekä rytmitin laukkaa ääneen hokemalla "laukka, laukka, laukka.." esteiden välissä. Nyt sujui hienosti, jee! Päätin jättää hypyt tähän. Taputin Ollia ja keskityin ratsastamaan sitä rennosti eteen ja alas taivutellen sitä molempiin suuntiin sekä tekemällä siirtymisiä ravin sisällä. Erityisesti lisätty ravi tuntui erittäin hyvältä tänään!
En saanut itseäni aisoihin, joten lähdin vielä lopuksi kävelemään saman käyntilenkin kuin aluksikin näin treenin lopuksikin. Löysäsin Ollin satulavyötä sekä avasin sen alaturparemmin (joo, tosi turvallista!), irroitin jalustimet jaloista ja hölkytin menemään. Olli käveli rennosti kaula pitkällä ja minä nautin maisemista. Vaikka aina itseäni kesä-ihmiseksi väitänkin, niin kyllä pitkän ja pimeän syksyn jäljiltä nämä ensimmäiset pakkaset ja hienoinen lumikerros on vaan ihanaa! Veikkaanpa, että ääni tässäkin kellossa muuttuu, kun tammikuussa mennään kylmästä hytisten -30 asteen pakkasessa ilman satulaa, että edes hevonen lämmittäisi.. Kello oli jo yli neljä, joten ilta alkoi pikkuhiljaa hämärtyä ja laskeva aurinko värjäsi taivaanrannan hennon vaaleanpunaiseksi. Ollin karva höyrysi kun se kulki reippaasti kohti tallia, silmät kuitenkin puoliummessa. Näinä hetkinä ei voi olla kuin onnellinen, ajattelin.
Tallilla vein Ollin vesikarsinaan ja laitoin sen jalkohin suojat, joihin saa letkut jokaiseen jalkaan kiinnitettyä niin, että viileä vesi virtaa jalkojen läpi ilman, että tarvitsee itse seistä vieressä koko ajan. Samalla tarkastelin jalat läpi erittäin huolellisesti. Vesisuojien tekiessä tehtäväänsä pidin Ollille oikein kauneustuokion. Leikkasin sen korvakarvat ja vuohiskarvat. Pyyhin sienellä sen pään ja silmät. Nypin ja tasoittelin sen harjaa sekä vähän hännän setvimisen ohessa lyhensin sitäkin. Huuhtelin aika paljon hionneen orin vielä haalealla vedellä läpi, ennenkuin otin vesisuojat pois. Innostuin vielä öljyämään kaviotervalla kaviotkin ennenkuin vedin hikiviilalla enimmät vedet pois. Heitin orin selkään verkkoloimen ja sen päälle kevyen talliloimen. Kieritin loimen ja riimun kanssa sävy sävyä olevat tallipintelit orin jalkoihin ja vein sen karsinaansa. Hevoset otettaisiin kohta kuitenkin sisälle, joten turhaan minä enää sitä pihalle vien.