Team J&K:n avajaistempauksen palkintovalmennus 30.07.2013

Kaikkien valmennuksien copyihin Jenna S. ja linkki osoitteeseen
http://metsuri.net/valmennustoiminta.html

Kyseessä on Team J&K:n avajaistempauksen palkintovalmennus. Ratsastaja on saanut itse päättää valmennuksen tason ja aiheen.

Kommentti

gatinha - Sua Alteza Sereníssima

Tänään valmennusvuorossa oli pitkästä aikaa nuori ratsu, kauniin näköinen puoliverinen nimeltä Serena. Gatinhan kertoman mukaan kisaura oli lähtenyt suhteellisen hyvin käyntiin, vaikkakin ratsastajalla ja ratsulla oli hiukan erimielisyyksiä harva se päivä. Siispä päätinkin aloittaa valmennuksen heti alkuverryttelyistä, jotta pääsemme käyttämään heti hyvää oppimisaikaa. Alkukäyntejä Serena käveli rennosti ja reippaasti, joten sen ajan hyödynsin korjailemalla Gatinhan istuntaa. Vaikka ratsu olisikin epävarmempi, niin kouluratsastuksessa täytyy muistaa istua syvälle satulaan ja pitää pohkeet rentona. Hiukan hartioita taaksepäin ja alaselkä rennoksi. Sitten kehotin Gatinhaa kokoamaan ohjat. Muistutin ulko-ohjan tärkeydestä, varsinkin nuoren hevosen täytyy voida luottaa ratsastajan tukeen koko ajan. Serena alkoi saman tien säätämään varsinkin pään heiluttelulla eikä keskittynyt tahdikkaaseen käyntiin. Kehotin Gatinhaa ottamaan lyhyitä pysähdyksiä ja liikkeelle lähtöjä jotta saataisiin tammaa keskittymään. Muistutin vielä, että mielummin pitää pysähdykset lyhyinä ja ehtii itse pyytämään tammaa eteenpäin kuin tylsistyttää nuorta neitiä pitkällä seisahduksella jolloin se itse lähtee eteenpäin. Aluksi Serena ei meinannut millään malttaa pysähtyä jaloilleen vaan ikään kuin "huijasi" ja steppaili koko ajan paikollaan. Tässä tapauksessa kehotin Gatinhaa ottamaan uudelleen reippaasti ja tarmokkaasti eteenpäin muutaman askeleen ja taas uusi pysähdys. Muutamien toistojen jälkeen Serena maltto olla sekunnin paikoillaan, heti myötäys, taputus kaulalle ja liikkeelle. Tämän positiivisen kokemuksen jälkeen alkoi heti luistaa paremmin ja kehotinkin ottamaan tamman raviin. Ravissa kehotin vaihtelemaan suuntaa todella usein, sillä nuori hevonen väsyy herkästi yhteen suuntaan mentäessä ja on tärkeää pitää hevonen virkeänä läpi valmennuksen, jotta se jaksaa työskennellä ja oppia uusia asioita. Ravissa tamma työskenteli heti alusta alkaen hienosti, joten pääsin keskittymään erityisesti Gatinhan ratsastukseen. Muistutin useasti ulko-ohjan tuesta ja kehotin rentoutumaan enemmän selässä. Kun hevonen toimii hyvin ja vastaa apuihin, saa turhalla jännittämisellä vain hevosen uudelleen jännittymisen aikaan.

Ongelmat alkoivat uudelleen laukan nostossa. Laukka-avut saadessaan Serena alkoi hermostumaan, poikittamaan ja steppailemaan. Kehotin Gatinhaa pitämään ulko-ohjan tuen ja unohtamaan laukan noston, mutta kuitenkin myötäämään ohjista ja käskemään tammaa eteenpäin. Näin päästiin pian turhasta poikittamisesta ja temppuilusta, jolloin pääsimme uudestaan yrittämään laukkaa. Kunnon valmistelu ja selkeät avut. Serena otti pari kertaa hienosti laukan, mutta heti laukan nostossa Gatinha antoi ristiriitaisia apuja alkaen saman tien himmaamaan vauhtia. Niimpä kehotin ottamaan laukan suoralla uralla ja heti ylläpitämään laukkaa, ei himmailemaan. Vasta, kun laukka saadaan pyöriväksi ja rennoksi, voidaan alkaa pyöristämään tammaa ja kokoamaan laukkaa. Tämäkin täytyy kuitenkin tehdä pohkeen ja ulko-ohjan yhteistyöllä, eikä unohtaa laukan ylläpitoa! Kohta alkoikin jo sujua ja pyysin ratsukon keskiympyrälle. Kehotin siinä ensin saamaan laukan rullaavaksi ja rytmikkääksi, sen jälkeen kokoamaan tammaa ja laukkaa pienemmäksi. Kun tämä onnistui, raviin siirtyminen. Ravi lennokkaaksi ja tasaiseksi, tamma pyöreäksi ja takajalat kunnolla töihin. Sen jälkeen uusi laukan nosto ja taas sama juttu. Siirtymiset sujuivat alusta alkaen hienosti, mutta sekä ravin että laukan saaminen sujuvaksi siirtymisen jälkeen kangerteli. Tamma tuntui "hajoavan paketista" heti siirtymisessä. Kuitenkin muutamien toistojen jälkeen tämä alkoi sujua paremmin, joten heti vaihdettiin suuntaa ja jatkettiin tehtävää. Toiseen suuntaan tapahtui kehitystä vielä paremmin ja Serenasta näki silminnähden, kuinka se alkoi koko ajan saamaan enemmän ja enemmän motivaatiota työskentelyyn. Muistutin Gatinhaa kiittämisen tärkeydestä heti, kun tamma tekee jotain oikein! Kun laukka sujui, annoin ratsukolle hiukan normaalia pidemmät välikäynnit.

Seuraavana tehtävänä oli tempon muutokset askellajin sisällä. Aloitimme käynnistä. Kehotin Gatinhaa ensin kokoamaan käyntiä kymmenen askeleen verran, sitten päästämään keskikäynnille ja sen jälkeen lisäämään käyntiä. Serena vastusteli varsinkin käynnin kokoamista aluksi pään viskomisella, mutta lisäämiset sujuivat heti mallikkaasti. Ravissa sama ongelma jatkui, jolloin kehotin ottamaan väliin muutamat pysähdykset ja peruutukset. Peruutukset tuppasivat menemään vinoon, mutta auttoivat saamaan tammaa enemmän kuulolle. Pian tämä alkoi sujua mallikkaasti, heti tammalle paljon kehuja! Laukassa tehtävä sujui jo kuin vettä vain, laukka taitaakin olla Serenan vahvuuksia. Loppuun kokeilimme jo hiukan vaativampaa tehtävää, jota tamma kuulemma vasta harjoittelee ensimmäisen kerran. Nimittäin laukanvaihtoa ilman käyntiin tai raviin siirtymistä. Tätä teimme isolla kahdeksikolla. Laukka voi olla aluksi hiukan vapaampaa, ei tarvitse olla niin koottuna. Muista valmistella vaihto kunnolla ja erityisesti ratsastaa uusi sisäpohje kunnolla läpi ennen vaihtoa. Serena pukitti jokaisessa vaihdossa mutta teki vaihdot puhtaasti. Tällöin pukki on ihan sallittu juttu vielä tässä vaiheessa, pääasia että vaihdot ovat puhtaita! Tamman tasapainoa voi myös harjoitella runsailla vastalaukka tehtävillä, pukittaminen johtuu siitä, että Serenalla ei ole vielä kunnolla tasapainoa ja jalkojen hallinta kykyä tekemään vaihtoa puhtaasti ilman pukkia. Ikään ja tehtävän uutuuteen nähden sujui erittäin hyvin, todella hienoa! Loppuverryttelyissä keskityimme erityisesti tamman ratsastaminen puolipitkin ohjin rennoksi eteen ja alas. Muistutin Gatinhaa pitämään huolen ravin temposta myös loppuverryttelyissä, sillä nyt ravi meni helposti liian nopeaksi, mutta toisaalta tamma unohti takapään työskentelyn ja kaviot laahasivat. Reipas, letkeä ravi, mutta niin, että takapää on kunnolla alla ja jalat nousee! Loppua kohden Serena alkoi rentoutua vasten ohjaa ja tällöin kehotin alkamaan pikkuhiljaa pidentämään ohjaa. Aina, jos tamma katosi alhaalta, lopetettiin ohjan pidentäminen ja kun se taas tuli pyöreäksi eteen ja alas, jatkettiin ohjan pidentämistä. Loppuviimein ratsukko ravasi täyspitkillä ohjilla hienoa ja letkeää ravia. Upeaa! Kehotin antamaan tamman siirtyä käyntiin ja ehdotin vaikka pientä maastoreissua käynnissä, jotta tamman hengitys tasaantuu ja lihakset palautuu.

Kaikenkaikkiaan valmennus oli valmentajallekin erittäin mielenkiintoinen! Pidin Serenan tempperamentistä, ja uskon, että harjoittelulla siitä tulee upea kouluratsu! Kovan luokan kilpahevosilla kuuluukin olla tempperamenttiä, ratsastajan täytyy vain osata kanavoida se oikein. Kotiläksyksi suosittelen peruutuksen harjoittelua keskihalkaisijalla ilman aidan tai seinän tukea. Peruutuksen täytyy olla suora, vaikka vieressä ei olisikaan liikettä ohjaavaa aitaa tai seinää. Peruutus myös kehittää hevosen selkälihaksia, joten se on hyvää treeniä erityisesti nuorelle hevoselle!