Estelle syntyi saksalaisella myyntitallilla eräänä syysyönä. Sen suku oli sekä isän että emän puolelta melko menestyneitä laukkaponeja, ja vaikka ponista ei
aivan voittajaksi uskottu, sille annettiin mahdollisuus ja se sai jäädä laitumeen kasvamaan. Tamman treenaaminen aloitettiin 3-vuotiskaudella, mutta se oli vielä
välissä lomalla kesälaitumilla kolme kuukautta. Ennen 4-vuotispäiväänsä Miivi osti tamman kilpailutettavaksi. Estelle kilpaili kolme vuotta risuesteillä
vaihtelevalla menestyksellä - ja kuten jo alusta alkaen oli odotettukin, pienet vikkelät jalat harvoin kantoivat ponin aivan voittoon asti. Yleisesti
ottaen se oli joko aivan viimeinen tai sijoittui. Kuuden vuoden iässä Estelle annettiin Laukkajaokselle mukaan adoptio-ohjelmaan, jossa tamma odotti neljä
vuotta uutta kotia. Layda oli niihin aikoihin tekemässä kierrosta, ja satojen ponien joukosta valitsi mukaansa muunmuassa onnekkaan Estellen. Se oli
fyysisesti hyväkuntoinen, reipas ja sosiaalinen, joten hän osti sen itselleen sillä taka-ajatuksella, että siitä tehdään kiva yleisponi esteille painottuen
ja sen voisi myydä myöhemmin valmiiksi koulutettuna. Ja niin kävikin, kaksi vuotta myöhemmin Estellen ollessa 12-vuotias Layda laittoi sen myyntiin ja Jenna
iski siihen silmänsä. Jenna rakastui Estellessä suuriin, rehellisiin silmiin, hyvään hyppykapasiteettiin ja mahtavaan luonteeseen, eikä epäröinyt hetkeäkään
tehdessään tammasta tarjouksen. Ja niin Estelle muutti Team J&K:hon, jossa se pääsi tallin ensimmäisen estepainotteisten new forestien linjan yhdeksi
kantatammaksi.
Estelle ei suinkaan saanut sattumalta lempinimeään Ruotsin prinsessan mukaan. Tamma ei kuitenkaan myöskään ole mikään piloille hemmoteltu diiva, vaan omaa
yksinkertaisesti kuninkaalliset käytöstavat. Poni tulee kaikkien kanssa toimeen ja on luonnostaan kovin anteeksiantavainen sekä kohtelias. Täydellinen poni
kenen tahansa käsiin!
Taluttaessa Estelle on reipas eikä aina osaa kunnioittaa ihmisen omaa tilaa. Se saattaa punkea päin tai välillä jopa astua kantapäille, toistaiseksi käytöksen
syy on vielä epäselvä. Tämä on ponin kanssa ainoa ongelmakohta tällä hetkellä ja asiaa harjoitellaan päivittäin.
Hoitaessa tamma on mukavan säyseä, ja tykkää
eniten silloin kun karsinan ovi on auki ja se saa katsella käytävän menoja. Estelle ei ole koskaan yrittänyt karkuun vaikka ovi olisikin auki.
Ratsastaessa ruunikko on todella mukava, tasaisen reipas ratsu joka ei säiky tai pelleile turhia. Lapsia rakastava Estelle kulkee varoen pienten kanssa,
taitavammilla ratsastajilla se tykkää esittää näyttäviä keskiaskellajeja ja lennokkaita laukkapätkiä. Tammaa ei haittaa lasten kanssa epätasaiset ohjasavut
tai ronskit pohkeet, mutta se ei silti ole mikään täysin turta ja on helposti herkisteltävissä kevyille avuille.
Kouluratsastus ei välttämättä ole se Estellen laji, sillä vauhtia ja esteitä rakastava tamma tuntuu välillä kuolevan tylsyyteen kehää kiertäessään. Toisaalta
se on juuri tämän takia loistava poni kokemattomille ratsastajille, sillä se ei edes tylsistyessään juuri keksi typeriä temppuja. Sen sijaan kokenut ratsastaja
saa tamman helposti herkisteltyä avuille, jolloin voisi helposti kuvitella Estellen olevan menestynyt kouluponi!
Esteillä Estelle on rohkea eikä kiellä herkästi huonommallakaan lähestymisellä. Tamma on kuitenkin reipas ja melko vauhdikas, eli ei aivan aloittelijan
ensivalinta esteille. Estelle ei kuitenkaan kuumu tai lähde säätämään omiaan, mutta tekee työnsä koko sydämellään ja innostuessa vauhti voi kasvaa
huomaamatta. Estellellä on erittäin hyvä hyppytyyli ja kapasiteettia vaikka muille jakaa! Tamma suorittaa helposti myös koulutustasoaan isompia esteratoja, mutta
kilpapaikkojen vilinä sekä esteiden hurma aiheuttaa metriä korkeammissa luokissa tammalle helposti huolimattomuusvirheitä ja olemme todenneet järkevämmäksi
jäädä kilpailujen tuoksinnassa metrin tasolle rataesteissä.
Maastossa Estelle saattaa säikkyä kovia ja äkkinäisiä ääniä, tai ajoneuvoja, jotka tulevat takaa peräkärry kolisten. Myös rekat ovat tammalle kauhistus. Muuten
se ei sitten pelkääkään mitään eikä ketään ja onkin oikein mukava maastoponi. Maastoesteet saavat tamman silmiin syttymään innostuneen pilkkeen ja Estelle ei
varmaan mieluiten tekisikään mitään muuta, kuin laukkaisi täysillä maastoesteradalla. Tosin uiminen on myös tamman mieleen ja täytyy sanoa, että harvoin näen
ponia, joka niin innoissaan myös sukeltelee ja tulee sitten pintaan innostuneesti pärskien!
Pieni, ruunikko poni ravasi ponimaisin, lyhyin askelin keskiympyrällä. Sen ratsastaja Saaga tarjosi kättään eteen ja Estelle venytti rennosti kaulaansa alas
pidentäen askeltaan. Nainen siirsi ponin käyntiin ja antoi sille hetkeksi pitkää ohjaa.
"No ei vois uskoa että se on ennen kisannut laukkaradoilla! Tosi nättiä menoa. Näytät vielä laukan välikäyntien jälkeen niin eiköhän se oo siinä!" totesin katsoen
korvat höröllä reippailevaa Estelleä. Tajusin lopulta ottaa puhelimen käteen, ja aloin kuvaamaan kun Saaga keräsi ohjat käteen ja nosti laukan. Ratsukko esitti
siirtymiä laukasta raviin tai käyntiin, yllättävän hallituja keskilaukkapätkiä sekä parit vastalaukat. Vastalaukoissa paistoi vielä selvästi ponin
tasapainottomuus, joka ilmeni turhalla vauhdin lisäämisellä, mutta tamma pysyi kuitenkin peräänannossa eikä tietenkään lähtenyt millään tasolla käsistä.
Laukkojen jälkeen Saaga jäi ravailemaan ja venyttämään Estelleä, itse latasin videon yksityisenä Youtubeen ja liitin linkin luonnostelemaani
myynti-ilmoitukseen. Jäin lopuksi taluttamaan ponia ratsastuksen jälkeen ja Saaga luki tekstin läpi.
"Joo, se on hyvä! Julkaisenko?" hän kysyi.
Nyökkäsin ja nainen lähetti ilmoituksen. Katsahdin taskuani hapuavaan poniin ja halasin sen kaulaa.
"Susta tulee vielä niin hieno poni jollekin."
29.12.2019, kirjoittaja Layda VRL-14488
"Kuule, oliko se niin että Estelle piti laittaa myyntiin kun se on koulutettu? Mun mielestä se alkais olemaan aikalailla kisakunnossa, nyt kun
laittaisi myyntiin niin ostaja ehtis treenata lopputalven ja pääsis hyvin keväällä aloittamaan kilpailut."
Kuuntelin kahvipöydässä minua vastapäätä istuvaa Saagaa tarkasti. Hänellä oli ehdottoman hyvä pointti. Naisen vieressä istuva vaaleahiuksinen Niklas
lisäsi vielä:
"Ja ensi kevään varsoille pitäis saada tilaa."
"Eiköhän siitä voi jonkun myynti-ilmoituksen laittaa nettiin. Vai kokeillaanko perinteisen puskaradion kautta ensin, nyt myynnillä ei vielä oo niinkään kiire",
pohdin, ja havahduin yhtäkkiä kuin unesta: "Herranjestas, millonhan mä edes viimeks oon nähnyt että Estellellä ratsastetaan? On siitä varmaan kaksi tai kolme
kuukautta."
"Sehän on kehittynyt sit vaikka kuinka paljon! Laitan sulle vaikka sähköpostiin videota eilisestä estetreenistä ja viime viikon kouluvalmennuksesta, näät
vähän millainen se on nykyään ja ne voi vaikka laittaa myynti-ilmoitukseenkin", Saaga kertoi.
Sovimme vielä, että kävisin huomenna itse katsomassa kun Saaga ratsastaa Estellellä ja tekisimme vasta sen jälkeen lopullisen myyntipäätöksen. Iltatallin
aikaan kävin katsomassa ponia karsinallaan, ja se nosti heti päänsä heinäkasasta katsoen minuun nappisilmillään. Silitin tamman otsaa hetken, korjasin sen
punaista sisäloimea paremmin ja lähdin jatkamaan töitä.