20.09.2010, valmentajana Eva (Omistajan kirjoittama)

Ratsukko saapui kentälle ylvään näköisenä. Upea connemara ori katseli ympärilleen hiukan säikyn oloisena ja korvat heiluen puolelta toiselle. Ratsastaja nauroi selässä orin tuntuvat aikapommilta. Nauroimme yhdessä orin hullunkuriselle ilmeelle ja kehotin ratsukkoa jatkamaan uralla käynnissä. Pikkuhiljaa Antti rauhoittui ja alkoi laiskottelemaan. Käynti muuttui ripeän jännittyneestä velton laiskaksi. Kehotin Jennaa olemaan topakkana ja käskemään oria kunnolla eteenpäin. Parempi kerran kunnolla kuin monta kertaa ei niin napakasti. Jenna näpäytti oria raipalla ja kertoi istunnallaan orille hyvin selvästi vauhdin olevan liian hidas. Antti näyttikin ymmärtävän ja pian käynti olikin taas ripeää, joskin tällä kertaa mukavan rennon oloista. Kehotin Jennaa aloittelemaan alkuverryttelyn. Alkuverryttelyissä keskityimme erityisesti saamaan orin mahdollisimman rennoksi ja reippaaksi. Takajalat ja selkä kunnolla töihin, poni ratsastajan käden ja pohkeen väliin. Sitten olikin vuorossa välikäynnit pitkin ohjin sillä välin kun rakentelin ratsukolle esterataa. Kokosin kentälle kolme estettä kahdeksikolle niin, että ensimmäinen este on lyhyen sivun keskellä, toinen keskellä kenttää ja kolmas toisen lyhyen sivun keskellä. Kehotin teitä ensin tulemaan toisen lyhyen sivun esteen verryttelynä. Tässä vaiheessa este oli noin 50cm korkea ristikko. Antti innostui esteen nähdessään, mutta pysyi kuitenkin hyvin ratsastajan käsissä joten verryttelyhyppy meni hienosti. Seuraavaksi oli tehtävänä hypätä lyhyen sivun este ja kentän keskellä oleva este ympyrällä. Tässä vaiheessa toinen este oli 50cm korkea pysty ja kentän keskellä oleva este 50cm korkea ristikko. Muistutin hyvän tien ja lähestymisen tärkeydestä kaarevalla uralla hypätessä. Puolipidätteet ovat tärkeitä ja muistathan ratsastaa sisäpohkeen kunnolla läpi ennen hyppäämistä. Aluksi ympyränne ei ollut pyöreä, joten lähestyminen kentän keskellä olevalle esteelle oli vino. Antti pelasti tilanteen hyppäämällä karmean näköisen hirven loikan, eikä puomi tippunut. Muistathan myödätä kunnolla esteelle! Tulitte esteet uudestaan ja tällä kertaa onnistui. Vaihdoimme suuntaa ja ympyrää, jotta Antti pääsisi tutustumaan myös toisella lyhyellä sivulla olevaan esteeseen. Tähän suuntaan Antti oli hiukan jäykempi, joten sisäpohkeen läpi ratsastaminen oli hankalampaa. Kohta päästin teidät kuitenkin esteille, ja tehtävä sujuikin heti hienosti. Niimpä vaikeutimme tehtävää. Nyt kaikki kolme estettä ratsastettaisiin kahdeksikkona niin, että keskimmäisen esteen päällä vaihdettaisiin laukkaa. Muistathan ratsastaa uuden sisäpohkeen läpi jo ennen keskimmäistä estettä, katse pitkälle uuteen suuntaan ja puolipidäte ennen estettä! Esteen päällä uudet laukkapohkeet eikä uuteen suuntaan ohjaava ohjasapukaan ole pahitteeksi. Aloititte. Antti kulki hienosti käden ja pohkeen välissä kuunnellen ratsastajaa sataprosenttisesti. Kuitenkaan laukka ei vaihtunut keskimmäisen esteen päällä, vaan vasta sen jälkeen. Tulitte esteet uudestaan ja tällä kertaa onnistui. Korotin lyhyen sivun esteitä 70cm korkuisiksi, keskimmäisen esteen jätin 60cm korkuiseksi. Tällä kertaa tehtävä onnistui heti, hienoa! Tulitte tehtävän onnistuneesti vielä putkeen pariin kertaan jotta laukka vaihtuisi molempiin suuntiin. Onnistuitte hienosti ja yhteistyötänne oli ilo seurata! Annoin teille luvan siirtyä loppuverryttelyihin. Teillä on ratsukkona hurjasti kapasiteettia, Antti on hieno ja erittäin kuuliainen esteratsu. Vielä hiukan tarkkuutta Jennan ratsastukseen ja vielä lisää treeniä ratsukkona, jolloin teistä tulee varmasti upea pari estekentille!

03.08.2009, valmentajana Janina S. (Omistajan kirjoittama)

Ratsukko tuli kentälle laiskemmanpuoleisemmassa käynnissä. Kun alkulämmittelyjä alettiin kentällä ratsastamaan, ratsastaja kuitenkin piti huolen että poni meni koko ajan reipasta ja tasaista tahtia ilman hidasteluita. Kulmissa Antti meinasi aluksi oikoa, mutta ratsastaja korjasi asian hyvin ratsastamalla ponin kulmaan kunnolla. Alkukäyntien aikana tehtiin pieni, mutkitteleva pujottelurata uran sisäpuolelle. Muutaman itsenäisesti ratsastetun voltin ja pääty-ympyrän jälkeen lähdettiin harjoittelemaan kunnolla ponin asettamista ja taivuttamista kartioradalle. Kun harjoitukset sujuivat hyvin, rata poistettiin ja ratsukko siirtyi toiselle puolelle kenttää, jossa ratsukko alkoi ravaamaan pääty-ympyrällä. Antti meinasi muutamaan otteeseen hidastaa vauhtiaan, mutta ratsastaja käski ponia eteenpäin ja Antti totteli hyvin. Pääty-ympyrän tarkoitus oli harjoitella vielä asettamista ja taivuttamista. Kun ratsastaja sai Antin asetetuksi ja taipumaan hyvin, tehtiin sama myös toiseen suuntaan. Tähän suuntaan asetus ja taipuminen tulivat nopeammin. Seuraavaksi ratsukon tehtävä oli ravata kolmikaarinen kiemuraura. Kaarissa ratsastaja muisti taivuttaa ponin oikein ja myös suoristukset pelasivat hyvin. Seuraavaksi harjoiteltiin laukan kanssa kahdeksikkoja. Laukka tuli vaihtaa käynnin kautta. Ratsastaja oli saanut ponin hyvin kuulolle, joten hidastamiset eivät tuottaneet ongelmia, kuten eivät laukannostotkaan enää muutaman kerran jälkeen. Tämän harjoituksen aikana Antti alkoikin jo hakeutua hieman kuolaimelle. Seuraavana harjoituksena oli laukata kiemurauraa, ilman laukanvaihtoja. Myös tämä harjoitus onnistui hyvin. Seuraavaksi aloitettaisiinkin kunnolla koulun vääntäminen. Ensimmäiseksi helpon A:n tehtäväksi otettiin lisätty käynti. Lisättyä käyntiä harjoitellessa Antti meinasi muutamaan otteeseen nostaa ravin, josko niin olisi päässyt helpommalla. Muutaman yrityksen jälkeen kuitenkin tuli lisätty käynti, vaikka tempo olikin melko reipas. Seuraavaksi Antti näytti, miten hienosti osaa tehdä tehtävät, jos siltä vaatii kunnolla. Lisätty ravi nimittäin onnistui niin hyvin, ettei sitä tarvinnut uusia. Tässä välissä koetettiin uudestaan lisättyä käyntiä, ja tällä kertaa vauhtikin oli hillitympi. Seuraavana tehtävänä oli pohkeenväistö. Antti ei astunut kunnolla ristiin ja lopusta poni kävelikin ihan normaalisti. Seuraavalla kerralla ratsastaja käytti enemmän pidätteitä, jotta vauhtia olisi saatu hiljaisemmaksi ja ponin huomio olisi ratsastajassa. Tällä kertaa vauhti oli rauhallisempi ja hieman ennen puoltaväliä kenttää ratsukko menikin hienoon pohkeenväistöön. Vielä kerran pohkeenväistöä koitettiin, ja koska se meni hyvin, päätettiin pohkeenväistöstä siirtyä seuraavaan tehtävään, sulkutaivutukseen ja tästä siirryttiin avotaivutukseen. Kummatkaan eivät ratsukolle tuottaneet ongelmia, mutta avotaivutuksessa Antti olikin jo hakeutunut kuolaimelle ja työskenteli nyt myös takaosa kunnolla hommissa. Loppuvalmennuksen aikana harjoiteltiin helpon A:n tehtäviä yhdistettyinä mukaviin, rentoihin pikku tehtäväratoihin ja leikkeihin (jossa myös ratsastaja sai tasapainotella). Ratsukon suoritukset tehtäväradoilla olivat hyviä. Ratsukko teki hyvää yhteistyötä valmennuksessa. Ratsastaja piti huolen, että tehtävät suoritettiin loppuun asti (muutamaa kertaa lukuun ottamatta) ja heti alkuvalmennuksesta vauhdin määräsi ratsastaja. Antti työskenteli melko hyvin valmennuksen ajan. Ratsastustempo oli reipasta ja hallittua.

02.08.2009, valmentajana Janina S. (Omistajan kirjoittama)

Aluksi käyntien aikana Antti olisi mieluummin löntystänyt laiskasti eteenpäin ja päättänyt itse, mitä vauhtia mennään. Kuitenkin ratsastajan nimenomaan vaatiessa ponia kävelemään reippaammin, näytti ori, että pystyy kävelemään reippaastikin. Jotta poni lämpiäisi nopeammin ja myös tulisi herkemmäksi ratsastajan avuille, tuli alkulämmittelyiden aikana tehdä paljon taivuttavia tehtäviä reippaassa tempossa. Alkulämmittelyiden perusaskellajit ratsukko suoritti melko itsenäisesti. Seuraavaksi lämmiteltiin puomeilla. Molemmille pitkille sivuille laitettiin kolme puomia, toisessa raviaskeliin sopivaksi ja toisessa laukka-askeliin sopivaksi. Molempien lyhyiden sivujen keskelle laitettiin yksi puomi. Tehtävänä oli aloittaa ravipuomeilta ja jatkaa ravia lyhyen sivun puomin ylitse, jonka jälkeen tuli nostaa laukka ja laukata laukkapuomien ja toisen lyhyen sivun puomin ylitse. Ratsastajan tuli olla puomien ajan kevyessä istunnassa. Aluksi laukan nostamisessa oli selvästikin ongelmia, sillä Antti olisi mieluiten ravannut tai peräti kävellyt kuin laukannut. Kun ratsastaja korjasi tilanteen käskemällä ponia vaativammin, laukka oli reipasta ja rentoa. Puomit ylitettiin muutamaan kertaan ja kun homma sujui, saitte pienen kävelytauon sillä aikaa kun esteitä pystytettiin. Toiselle pitkälle sivulle pystytettiin 20 senttimetrin pystyeste ja toiselle puolelle 30 senttimetriä korkea pystyeste. Ratsukko hyppäsi molemmat esteet laukassa eikä kumpikaan tuottanut ongelmia. Tempo oli tasainen, ponnistuskohdat osuivat oikeaan kohtaan ja ratsastaja päätti ratsastusteistä. Pari kertaa esteet hypättiin molemmista suunnista ja taas ratsukko sai pienen kävelytauon. 20 cm pystyesteen tilalle laitettiin 30 senttimetrin kaksoissarja ja 30 senttimetrin esteen tilalle vaihdettiin 40 cm korkea aaltoeste. Lisäksi lävistäjälle pystytettiin toinen 40 senttimetrinen este, ristikko. Tällekin miniradalle ratsukko lähti laukassa. Kaksoissarja ei tuottanut ongelmia, mutta aaltoesteellä poni päättikin kokeilla, voisiko sen jättää hyppäämättä. Ratsastaja kuitenkin piti ponin hyvin pohkeiden välissä ja käski Anttia eteenpäin, joten myös aaltoeste ylittyi. Aaltoesteen jälkeen Antti hidasti raviin, mutta ratsastaja käski ponin taas laukkaan. Seuraavaksi ratsastaja suoristi ponin lävistäjälle ja ristikkokin ylittyi ongelmitta. Seuraavaksi rata suoritettiin toisesta suunnasta. Tällä kertaa radalla ei ongelmia tullut, laukka pysyi eikä Antti yrittänyt lintsata. Rata hypättiin vielä varmuuden vuoksi toisestakin suunnasta uudestaan, jotta Antti varmasti hyppäisi tästäkin suunnasta kunnolla. Rataa muutettiin taas hieman. Kaksoissarjaa korotettiin, ensimmäinen este oli 40 senttimetriä korkea ja toinen este korotettiin 50 senttimetriin. Aaltoeste jätettiin 40 senttimetriin ja ristikko vaihdettiin pystyesteeksi, korkeus pysyi kuitenkin samana. Tällä kertaa rata aloitettiin väärästä päästä, eli entisestä ristikosta. Antti hyppäsi pystyn hieman laiskahkosti ja putosikin raville esteen jälkeen, mutta ratsastaja korjasi tämänkin hyvin. Aaltoeste hypättiin hyvin, samoin kuten sarjaesteen ensimmäinen este. 50 senttimetrin esteellä Antti kuitenkin teki jättiloikan, mutta ratsastajalle se ei tuottanut ongelmia. Seuraavaksi rata ratsastettiin ensimmäisenä esteenä kaksoissarja. Ratsukko suoriutui esteistä hyvin. Taas oli ratsukolle pieni levähdyshetki, kun esteitä muokattiin. Kaksoissarja muutettiin kolmoissarjaksi: ensimmäinen este oli 40 senttimetriä, toinen 50 cm, kolmas 60 cm. Aaltoesteestä tehtiin 50 senttimetriä korkea trippeli ja lävistäjällä oleva pystyeste muutettiin 70 senttimetriä korkeaksi okseriksi. Ratsastaja ratsasti oria hyvin ja tasaisessa tempossa. Kolmoissarja ylittyi helposti, jonka jälkeen Antti hieman kiihdyttikin ja pidätyksen vastustamiseksi teki muutaman pukin. Ratsastaja suoristi Antin taas uralle ja trippelikin ylittyi hyvin ja ongelmitta - reilu ilmavarakin jäi. Okseri kuitenkin oli näköjään pelottava mörkö, jota piti sitten yrittää päästä karkuun. Ratsastaja sai kuitenkin ponin ajatukset esteen ylittämiseen ja hyvinhän este ylittyi. Taas poni pukitti vastalauseeksi, mutta muuten meni hyvin. Rata suoritettiin myös toisesta suunnasta. Seuraavaksi ratsukko piti pidemmän tauon, johon sisältyi muutama pieni tehtävä, jossa ratsukko sai hieman venyteltyä ja tasapainoharjoittelua. Kolmoissarja muutettiin kaksoissarjaksi ja esteet korotettiin seuraavasti: ensimmäinen este muutettiin 50 senttimetriä korkeaksi ristikoksi ja toinen este oli 70 senttimetriä korkea pystyeste. Trippeli vaihdettiin pystyesteeksi ja korkeudeksi laitettiin 90 senttimetriä. Okseri jätettiin entiselleen, mutta korkeutta lisättiin myös 90 senttimetriin. Radan jälkeen valmentaja ei muuta voi sanoa, kuin että ponilta kyllä taitoa, energiaa ja ponnua löytyy tilanteeseen kuin tilanteeseen. Viimeiseksi radaksi laitettiin 80 senttimetrinen pystyeste ensimmäiseksi esteeksi, toiseksi esteeksi tuli kahden 40 senttimetrin ristikkoeste ja lävistäjälle laitettiin 100 senttimetriä korkea pystyeste. Ratsukko aloitti 80 cm pystyesteestä laukalla ja sopivassa tempossa. Laukka oli reipasta ja tasaista. Ponnistuskohdat osuivat hyvin kohdilleen myös ristikoissa. Metrin pystylle kuitenkin ratsukko tuli vinosti, mikä hankaloitti hyppyä. Kuitenkin ratsukko pääsi turvallisesti ja ilmavaralla esteen toiselle puolelle. Seuraavalla kerralla myös viimeiselle esteelle tultiin suorasti ja ylitse päästiin. Lopuksi vielä ratsukko hyppäsi muutaman kerran metrin pystyesteen ja siirtyi sitten parin pienemmän esteen kautta loppulämmittelyihin. Antilla on hyvä hyppytyyli ja ponnua riittää kyllä. Vauhtiakin löytyi, kunhan Antti huomasi, ettei nyt saa laiskotella. Ratsastaja korjasi hyvin mm. hidastelut ja vaikka poni yrittikin muutaman kerran olla hyppäämättä estettä, sai ratsastaja ponin nopeasti toisiin ajatuksiin. Tahti oli tasaista ja energistä, muttei liian vauhdikasta. Ponnistuskohdat osuivat hyvin kohdalleen ja ratsastusteistä määräsi ratsastaja.

27.07.2009, valmentajana Lovaglás

Alku valmennuksesta Antti oli laiskalla päällä, tämän orin tunnisti joukosta kauniilla olemuksellaan. Kasasin kentälle ensimmäiseksi 70cm korkean pystyesteen, joka teidän pitäisi ylittää. Antti ei meinannut nostaa ensinäkään laukkaa, mutta ratsastaja pakotti sen ja antoi sille hyvät avut, jonka jälkeen antti laukkasi lujaa vauhtia kohti estettä. Ori hyppäsi esteen hyvin, mutta matalalta, seurauksena puomi putosi. laskeuduttuaan ori veti parit iloiset pukkinsa jatkaen kovassa laukassa. Hyppäsitte esteen muutamaan otteeseen, kunnes kokosin kentälle 80cm muurin ja trippelin. Lähditte suorittamaan antamaani tehtävää mielekkäänä, mutta antti ei tainnut oikein keskittyä tähän muurin hyppäämiseen vaan kielsi sen. Ratsastaja pohjasi orin uudelleen esteelle ja kannusti sen hyppäämään ja kuinka ollakkaan ori loikkasi melkeimpä paikaltaan ja korkealta. Trippelissä ori oli hyvin energinen ja loikkasi sen kerralla ja tämä olikin tällä kertaa puhdas este tälle pojalle. Suorititte tämän vielä muutaman kerran, kunnes rakensin 90cm pystyn ja muurin, joita ori katseli suurilla silmillään aivan kuin sanoen, "pitääkö noi muka hypätä!" Ori kuitenkin lähti kovalla laukalla ylittämään pysty estettä, jonka se liisi yli kuin lintu. Trippelissä orilla oli hieman alkuvaikeuksia. Ratsastaja joutui ohjaamaan se esteelle pariinkin otteeseen ennenkuin tämä ori sen hyppäsi. Antti kuitenkin selvitti valmennuksen hyvin, mutta vielä treenaamista olisi tämän orin itsevarmuuden kanssa. valmennus sujui hyvin.

13.03.2014, kirjoittaja Jenna S.

Meillä on Antin kanssa sujunut elämä ja kilpailu urakin hyvin. Vaikka Antti onkin jo 16-vuotias tuntuu, että se pääsee nyt vasta kiinni iän tuoman rauhallisuuden myötä siihen kilpahevosen rytmiin ja asioihin. Käytin toissa viikolla Anttia klinikalla perusteellisissa tutkimuksissa, ihan vain iän takia. Siellä sanottiin, että voi hyvillä mielin jatkaa kilpailemista joten niinhän me tehdään! Muutama sijoitus vielä niin sen jälkeen Antti pääsee siitosorin hommiin! Mulla onkin jo suunnitelmia tammavalintojen suhteen..

07.08.2012, kirjoittaja Jenna S.

Vaikka tämä kesä onkin ollut todella sateinen ja syksyinen, on silti inhottavaa huomata, että nyt se syksy todella alkaa lähenemään. Olen koko kesän kaivannut niitä hikisen kuumia jaksoja, mutta nyt täytyy pikkuhiljaa myöntää, että niitä ei ehkä kunnolla tulekaan. Siitä huolimatta olen päättänyt ottaa tästä kesästä kaiken irti, ainakaan ei ole maastot jäässä vaikka vähän mutaisen tuntuisia ovatkin! Hain Antin aamusella laitumelta, jossa poika oli hieman kauempana muista mutustamassa ruohoa minkä kerkeää. Nauroin sen pyöristyneelle vatsalle ja lähdin taluttelemaan sitä tallille päin. Tammojen laidunta ohitettaessa olin tosin hieman vaikeuksissa orin kanssa, jonka hormonit heräsivät samantien, kun se sai ihanien naisten tuoksun sieraismiinsa. Sain sen kuitenkin kunnialla tallille asti ja aloin harjailemaan. Harjasin Antin huolellisesti ja aloin laittamaan varusteita. Laitoin sille etusiin jännesuojat ja kumibootsit, takasiin pintelisuojat. Hain satulahuoneesta estesatulan, martingaalit ja suitset, joihin laitoin vielä alaturparemmin. Pian ori olikin ylväänä ja selvästi innostuneen oloisena valmiina matkaan. Varustin vielä itseni kypärällä ja esteraipalla, talutin orin pihalle ja kiipesin selkään. Päätin aluksi ratsastaa tallin tiluksien ympäri kiertävän, reilun parin kilometrin mittaisen, erittäin hyväpohjaisen lenkin. Kävelimme hetken aikaa pitkin ohjin, jonka jälkeen kokosin ohjat ja aloin ravailemaan. Antti oli kuuliaisen ja reippaan tuntuinen, joskin hieman tuntui juoksevan alta pois. Taivuttelin sitä oikealle ja vasemmalle, hidastelin ja kiihdytin vauhtia, lyhensin ja pidensin askelta. Pian Antti alkoi selkeästi vetristymään ja nostin laukan. Laukassa vetristin poikaa samalla tyylillä, kunnes siirsin sen käyntiin ja annoin pitkät ohjat. Hiukan ennen tallia käännyimme läheiselle sänkipellolle, joka on tämän kesän sateista huolimatta pysynyt oikein hyväpohjaisena läpi kesän. Sinne olimme tallityttöjen kanssa heti alkukesästä koonneet pienen maastoesteradan. Nostin laukan ja laukkasin hetken ympyrällä pienentäen ja suurentaen sitä. Antti selvästi innostui tajutessaan mitä tuleman piti, mutta pysyi silti kuuliaisena. Niimpä aloitin hyppäämällä paaliesteen yli. Ylitimme sen reilulla ilmavaralla ja Antti viskoi päätänsä innostuneesti pärskien. Nauroin sen innostukselle ja jatkoin suoraan ojan yli. Kaarsin takaisin ojan yli ja jatkoin koivupuomi esteelle, jonka tolpat on koristeltu rehvakkaasti ja useiden hevosten mielestä pelottavasti runsain kuusenoksin. Antti ei edes epäröinyt. Hidastin esteen jälkeen orin käyntiin ja suunnittelin mielessäni meille esteradan. Nostin laukan ja aloitimme. Ensimmäiseksi paalieste, ojan ylitys, pieni kaarros ja ojan yli takaisin. Lasten leikkiä, hih! Koivupuomiesteeltä tynnyriesteelle, tynnyriesteeltä tukkiesteelle, jonka jälkeen syöksyminen pienestä aukosta metsään. Metsässä kahlaus puron yli jonka jälkeen itserakennettu pöytä. Viimeinen esteemme, pöytä, oli ainoa joka aiheutti epäröintiä, muuten maastoesteratamme sujui aivan loistavasti. Pienellä rohkaisulla Antti ylitti pöydänkin varmasti, joten päätin jättää harjoituksen siihen. Taputin Anttia rehvakkaasti samalla nauraen, ja jatkoimme reippaassa ravissa kohti rantaa. Rannalla totesin, etten jaksa riisua herralta satulaa ja martingaaleja, joten tyydyimme vain käynnissä kahlailemaan viileässä rantavedessä, vaikkakin Antti olisi selvästi halunnut jatkaa syvemmällekin. Palasimme tallille letkeässä käynnissä pitkin ohjin. Tallilla kastelin hionneen orin letkulla, kuivasin ja tarkistin jalat. Lisäsin ötökkämyrkkyä ja levitin puremiin (ryntäille) ja sukupuolielimiin tervarasvaa, jonka olen havainnut tehokkaasti häätävän ötökät pois herkistä kohdista, sekä hoitavan jo valmiita haavoja. Pujotin orille riimun päähän ja vein sen takaisin laitumelle syöpöttelemään. Huomenna voitaisiin vaikka treenata kouluratsastusta ennen parin päivän vapaita!

21.09.2010, kirjoittaja Jenna S.

Eilen oli ensimmäinen valmennuksemme pitkään aikaan. Se meni vastoin odotuksiani erittäin hienosti! Pienen alkukankeuden jälkeen opimme (varsinkin minä!) hirveästi uutta toisistamme ja luottamuksemme toisiimme parani varmasti huomattavasti. Palkkiona eilisestä lähdimmekin orin kanssa maastolenkille ilman satulaa. Kirpeä syystuuli humisi kovaa korvissa ja puut huojuivat hurjasti. Vähänkin säikky hevonen olisi ollut hermoheikkona, mutta Antti onneksi vain käveli innoissaan eteenpäin. Sillä selvästi oli energiaa, vaikka eilinen valmennus olikin meille rankka. Kävelimme pitkän aikaa vain nauttien maisemista ja minä nautin Antin selän pyöreydestä ja lämmöstä. Täydellinen selkä ilman satulaa ratsastamiseen! Pian kuitenkin kyllästyin hissutteluun ja nostin ravin. Aluksi tuntui, että pompin orin selässä kuin hiekkasäkki, mutta pian sain rytmistä kiinni ja päästin Antin ravaamaan hiukan reippaammin. Kumma kyllä, vaikka ori yrittääkin kentällä laiskotella, maastossa se on aina ihanan reipas! Pian eteemme avautui leveä hiekkatie joka olisi täydellinen laukkapyrähdykselle. Nappasin orin harjasta kiinni ja annoin sen mennä. Kiidimme eteenpäin nauttien molemmat vauhdista ja vapauden tunnusta. Aivan liian pian ihana suora kuitenkin loppui ja pidätin Antin käyntiin. Annoin sille pitkät ohjat ja jatkoimme käynnissä loppumatkan tallille. Tallilla harjailin Anttia pitkään ja hartaasti, sekä sujauttelin sille vähän väliä taskujeni kätköstä omenan palasia. Hieno ori!

15.09.2010, kirjoittaja Jenna S.

Melkein vuosi vierähtänyt siitä, kuin Antin ostin. Ori on osoittautunut erittäin hienoksi ostokseski ja alamme pian olemaan valmiita kilpakentille. Antti on erittäin kuuliainen ratsu, mutta ottaa omista virheistäni helposti nokkiinsa. Olemme kohottaneet Antin kuntoa ja mielenvirkeyttä hitaasti mutta varmasti. Antti ärhentelee yhä kovasti varsinkin uusille tuttavuuksille, ja se on hiukan hankala hallita hoitotoimenpiteiden aikana. Ratsuna se on kuitenkin erittäin osaava, kuuliainen ja kapasiteetikas. Tästä orista kuullaan vielä!

30.11.2009, kirjoittaja Jenna S.

Aamulla tarkistin ensimmäisenä Antin kunnon. Se luimisteli minulle puoliovensa yli, mutta ei vaikuttanut mitenkään väsyneeltä tai mitään. Ruokin hevoset ja harjasin kaikki pikaisesti läpi. Loimitin ja suojitin ne, ja vien pihalle kaikki muut paitsi Antin. Me jäisimme odottamaan kengittäjää. Vein antin Hoitokarsinaan, jossa kengittäjän olisi helppo kengittääkin ori. Harjasin oria pitkän aikaa, leikkasin sen vuohiskarvat, nypin harjaa ja klippasin orin. Meillä Teamissa klipataan kaikki hevoset, koska sillä tavoin ne pysyvät paremassa kunnossa eivätkä hikoa treenatessa niin helposti. Tosin silloin pitää olla myös loimituksen kanssa tarkkana, mutta ei se mitään. Antti ei pitänyt klippaamisesta yhtään, vaan luimisteli ja yritti huitoa minua takajalallaan. Komensin sitä napakasti ja pikkuhiljaa ori tyytyi vain luimistelemaan. Lopuksi ihastelin työni tulosta. Lakaisin karsinan pohjan karvoista ja jouhista. Pian kengittäjä tulikin ja aloitti työnsä. Hän pisti Antille kengät ja tilsakumit. Antti käyttäytyi esimerkillisesti muuten, mutta yritti vähän väliä nykiä kaviotaan pois kengittäjän kädestä. Maksoin kengittäjälle ja kiitin häntä hyvästä työstä. Lakaisin taas karsinan pohjan. Pistin antille tarhasuojat jalkaan ja loimen päälle. Huomasin, että se oli oikein komea ori, hyvärakenteinen. Napsautin ketjuriimunnarun riimuun kiinni, ja pujotin ketjun antin suusta, jotta saisin sen pidettyä aisoissa. Lähdin taluttamaan oria pihalle. Kiersimme pihapiiriä, kävimme maneesissa ja kentällä, maastossa ja pellolla. Antti nautti selvästi päästessään liikkumaan, joten teimme yli tunnin kävelyreissun. Aluksi ori steppaili ja temppuili, mutta näpäytin sitä pari kertaa raipalla, ja johan rauhoittui. Reissumme jälkeen vein orin tarhaan juoksemaan ja syömään aamuheiniään.

29.11.2009, kirjoittaja Jenna S.

Tänään talliimme asteli uusi asukas, connemara ori Margaretas Favourite. Antti tuli trailerista ulos vauhdilla ja ryminällä. Ensimmäisenä se seisahtui ja katseli ympärilleen sieraimet levällään. Sitten se alkoi luimistelemaan ja steppailemaan ympyrää ympärilläni. Se yritti näykkäistä, mutta osui vain takkiini. Komensin sitä napakasti ja seisautin sen paikoilleen. Antti pysähtyi ja muilkoili minua pahasti. Lähdin taluttamaan sitä talliin. Vein sen suoraan hoitokarsinaan. Koska Antilla oli suitset päässä, otin ne siltä pois ja vaihdoin sille uuden nahkariimun (juuri eilen ostamani), ja pistin sen molemmilta puolilta kiinni. Otin siltä loimen ja kuljetussuojat pois. Hain sen harjat ja aloin harjaamaan sitä. Ensin antti yritti näykkiä ja potkia, stepata ja hyöriä. Komensin sitä kuitenkin pari kertaa napakasti ja jatkoi harjaamista. Pian Antti rauhoittui ja huomasin, kuinka se alkoi nauttia. Harjasin Anttia ensin pitkään ja hartaasti, kunnes aloin putsaamaan kavioita. Huomasin, että orilla ei ollut toisessa takasessa kenkää ollenkaan, ja muidenkin jalkojen kengät näyttivät olevan aika huonossa hapessa. Onneksi olen käynyt joskus kengittäjän kurssin. Osasin vielä sen verran, että otin muistakin jaloista kengät pois. Onneksi kengittäjällä oli aikaa tulla huomenna kengittämään tämä meidän uusi hirmuorimme. Hieroin Antin lihaksia vielä hetken, ja siitähän se oikein nauttikin. Sitten hieroin sen jalkoihin linimenttiä pitkään ja hartaasti sekä kieritin lämpöpintelit päälle. Talutin orin karsinaansa ja heitin sille vähän heinää. Loppupäivän se saisi rauhoittua karsinassaan, ja huomenna se pääsisi pihalle kengityksen jälkeen.